xxxxxxxxxxxxxx
Litiumille kehittyy vielä lisää markkinoita
Litiumin tuotanto Ullavan kaivoksella ja Kaustisen rikastamossa aloitetaan parhaassa tapauksessa kahden vuoden kuluttua, mutta todennäköisemmin vasta muutaman vuoden sisään, arvioi Kokkolassa valtakunnallisessa kaivosseminaarissa vieraillut Nordic Mining -yhtiön toimitusjohtaja Ivar Fossum.
Ennen investointejaan norjalaisyhtiö haluaa katsoa litiumin kokonaismarkkinat, koska tutkimus- ja kehitystyö luo litiumille yhä uusia ja kehittyneempiä käytännön sovelluksia.
Litiumia käytetään akkujen raaka-aineena nykyisin lähinnä kannettavissa tietokoneissa ja kännyköissä. Litiumin kysynnän on odotettu moninkertaistuvan, kun autonvalmistajat alkavat korvata polttomoottoreita hybridi- ja sähkömoottoreilla sarjavalmisteisessa autontuotannossa. Suuria markkinoita odotetaan myös kotien aurinko- ja tuulivoimaa varastoivilta akkujärjestelmiltä.
Kolmipäiväinen kaivosseminaari kokosi Kokkolaan Suomen kaivosteollisuuden edustajia, alan tutkijoita, kouluttajia sekä päättäjiä.
Litiumin ohella seminaarissa kuultiin alustuksia mm. GTK:n kalliolämpötutkimuksista, uraanin etsimisestä ja teollisuudesta, kaivannaisteollisuuden yleisnäkymistä, kaivoslakiuudistuksesta, Lapin ja Pohjois-Karjalan kaivoshankkeista sekä alan koulutuksesta ja teknisistä sovelluksista.
Kokonaisuuteen liittyi tutustumiskäynti Raahen Laivakankaan kultakaivostyömaalle ja Boliden Oy:n sinkkitehtaalle Kokkolassa, alansa toiseksi suurimmalle Euroopassa.
Yrittäjien ja yliopistoväen yhteistyötä lisätään
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät käynnistävät uudenmuotoista yhteistoimintaa yliopistoväen ja yrittäjien kesken. Niiden perustama Chydenius Clubi Keski-Pohjanmaa ryhtyy yhtäältä tekemään yliopistokeskuksen palveluja tunnetummaksi yrittäjien keskuudessa ja toisaalta hankkimaan tutkijoille ja koulutuksen suunnittelijoille ensi käden tietoa yrittäjien tutkimus- ja koulutustarpeista.Runsaan vuoden takaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että jotkut väestöryhmät tuntevat huonosti yliopistokeskuksen palveluja. Yhtenä ryhmänä nousivat esille yrittäjät, vaikka yliopistokeskus on jo pitkään tarjonnut yrityksille esimies- ja johtamiskoulutuksia. Yliopistokeskus on tehnyt alueen yritysten kanssa yhteistyötä myös tietotekniikan käytön kehittämisessä sekä kemian alan ja hyvinvointiteknologian tutkimusteknologiassa.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä pitää kuitenkin yrittäjäkoulutuksia keskeisenä työkaluna, jolla yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa. Niiden kysyntä todennäköisesti kasvaisi, jos esittely tapahtuu yrittäjäpohjaisilla foorumeilla.
Johtaja Mikko Viitasalo suunnittelee, että klubi voisi esitellä yrittäjille myös esimerkkejä toteutuneista kehittämishankkeita. Tällainen esittely saattaisi poikia uusia hankeideoita ja valaista myös yliopistokeskusta, millaisia käytännön tarpeita alueen yrityksillä on.
Klubin suunnitteluun on osallistunut myös maakunnan viestintä- ja markkinointihanke Keski-Pohjanmaa.NYT2, jonka alueellisen vetovoiman yhtenä kasvattamisstrategiana on lisätä erilaisten toimijoiden verkostoitumista. Projektipäällikkö Airi Hakala uskoo, että nyt alkava yliopistokeskuksen ja yrittäjien vuoropuhelu lisää kehittämishankkeita ja -aihioita sekä yritysten kasvua ja kehitystä.
Klubin jäsenyys on maksuton. Jäseneksi voivat liittyä yrittäjät ja muut yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta kiinnostuneet henkilöt Keski-Pohjanmaalla.
Chydenius Clubin perustamisasiakirja allekirjoitetaan 29.5. yrittäjien illanvieton yhteydessä yliopistokeskuksessa. Tilaisuuden ohjelmassa on myös Toholammilta kotoisin olevan taloushistorian professori Jari Ojalan esitelmä aiheesta "Onko historiasta hyöytä yrityksille?" Iltaa kevennetään musiikilla ja vapaalla seurustelulla sekä klubin ensimmäisen viiniritarin valinnalla.
Maaseutuasumisen messut Kannuksessa 2011
Kannuksen kaupungin keskustaajamassa ja kylillä järjestetään maaseutuasumisen messut 15.7.-14.8.2011. Messujen tavoitteena on edistää ja esitellä asumismahdollisuuksia maaseutumaisissa kunnissa erityisesti Keski-Pohjanmaalla.
Tapahtuma järjestetään tarkoituksella samaan aikaan Kokkolan valtakunnallisten asuntomessujen kanssa. Paikkakuntien etäisyys on vain noin 40 kilometriä, joten messukävijä voi käydä molemmissa tapahtumissa ja verrata kaupunki- ja maaseutuasumista toisiinsa.
Messuilla esitellään rakennuskohteita, kunnostettuja kiinteistöjä ja tontteja. Teknisinä asioina esillä ovat jokivarsiasutuksen kaavoittaminen ja kyläkaavat, kalliolämpöön, hakelämmitykseen ja bioenergiaan perustuvat energiaratkaisut, 100 megabitin valokaapelin rakentaminen kaikille kylille, pienpuhdistamot ja kyläviemärit sekä erilaiset rakennus- ja rahoitusmallit. Asumisympäristöstä on tarkoitus tuoda esille kulttuuriympäristön kunnostukseen ja perinnemaiseman ylläpitoon liittyviä kohteita sekä sosiaalisia kyläpalveluja.
Asumisasioiden rinnalla saavat tilaa Kannuksen työpaikat, Suomen ainoa ammattitutkintoon valmistava kennellinja Kannuksen maaseutuopistossa ja metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikön kansainvälinen bioenergiahanke.
Messuvieraille on tarjolla runsaasti myös Kannuksen kesätapahtumia sekä kulttuuri- ja luontokohteita eri kylillä. Opastuspisteenä toimii Mäkiraonmäen museo- ja kulttuurikeskus.
Messutapahtuman järjestäjinä toimivat Kannuksen kaupunki, kylien kehittämisyhdistykset, Kannuksen Yrittäjät sekä Kannuksen Kotiseutuyhdistys, Metla ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikkö.
Kolmen sukupolven pihapiiri asuntomessuille
Kokkolan asuntomessuille 2011 tulee ensimmäistä kertaa esittelykohteeksi kolmen sukupolven pihapiiri. Kannustalon rakentamassa kohteessa erityismielenkiintoa saanee isovanhempien talo, joka on suunniteltu esteettömään ja turvalliseen asumiseen ja liikkumiseen huonekaluja myöten.
- Esteettömyysteema on ollut mukana varmaankin jokaisilla asuntomessuilla niiden 40-vuotisen historian ajan, mutta Kokkola on ensimmäinen messukaupunki, jossa kohteen suunnittelu lähtee senioriasumisesta, sanoo Kokkolan asuntomessujen projektisihteeri Ritva Luomala-Björkskog.
Taloon tulee muun muassa erikoishuonekalut, joiden suunnittelusta Kannustalo järjestää kilpailun yhdessä Lahden muotoiluinstituutin kanssa.
Ammattikorkeakoulu kehittää turvaa teknologiasta
Myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu käynnisti vuoden alussa HYVISTO-hankkeen, joka pureutuu vanhusten ja liikuntarajoitteisten esteettömään ja turvalliseen asumiseen. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centria suunnittelee sen aikana kolme sovellusta, joista yksi havaitsee vanhuksen kotoa poistumisen, toinen toimii hänelle television kaltaisena yhteydenpitovälineenä kodinhoitajiin ja omaisiin ja kolmas sovellus turvapuhelimena pihapiirin ulkopuolella.
Tavoitteena on, että sovellukset toimisivat paremmin kuin nykyiset. Kehittämispäällikkö Jorma Hintikka Ylivieskan Centriasta sanoo, että esimerkiksi kotoa poistumisen havaitsevaksi laitteeksi ei ole tulossa pelkkä ovivahti, vaan laite, joka mahdollistaa samalla yhteydenoton vartiointiliikkeeseen tai omaisiin. Myös kodin ulkopuolella toimivassa turvapuhelintekniikassa riittää haastetta.
Yksinäisyydentunteen vähentämisen avuksi suunnitteilla on hoitotelevisio, joka mahdollistaa kuva- ja ääniyhteydenoton paitsi kodinhoitajiin myös omaisiin, vaikkapa lastenlapsiin. Toiminnan on kuitenkin oltava yksinkertaista.
- Yhteys voisi aueta vaikkapa niin, että ruudun edestä vedetään verho sivuun ja laite suljetaan samalla tavalla. Yhteyden lapsenlapseen tai hoitajaan saisi koskettamalla jomman kumman kuvaa. Toisessa päässä voi sitten olla käytössä Skypeä ja muita yleisiä sovelluksia, kuvailee Jorma Hintikka.
Tietoliikennevalmiudet maakunnassa ovat kehittymässä nopeasti jo lähivuosina. Laajakaista on kaikkien talouksien ulottuvilla jo parin vuoden sisällä.
OMG Kokkola Chemicals Oy tarvitsee tänä vuonna sata kesätyöntekijää
Maailman suurin koboltin jalostaja ja tuottaja OMG Kokkola Chemicals Oy tarvitsee tänä vuonna sata kesätyöntekijää erilaisiin tehtäviin etupäässä tuotantoon, kunnossapitoon ja laboratorioon. Etusija valinnoissa on niillä, joilla on aikaisempaa, alalle soveltuvaa työkokemusta tai jotka opiskelun perusteella tarvitsevat työharjoittelua.
Sähköisen työhakemuksen voi täyttää osoitteessa www.kpnet.com/omg. Hakemukset tulee jättää viimeistään 21. helmikuuta 2010. Hakemukset käsitellään maaliskuun aikana ja hakijoille ilmoitetaan valinnasta huhtikuun loppuun mennessä.
OMG Kokkola Chemicals Oy valmistaa kobolttipulvereita ja -kemikaaleja, joita käytetään mm. pulverimetallurgiassa, ladattavien akkujen valmistuksessa sekä kemiallisissa katalyyteissä. Yrityksen palveluksessa Kokkolan suurteollisuusalueella on noin 380 henkilöä. Tuotannosta yli 99 prosenttia menee vientiin.
Lisätietoa
OMG:n esittely KIP:n sivuilla
OMG-konsernin kotisivu
Koivuhaka Suomen toiseksi paras asuinalue
Kokkolan Koivuhaka äänestettiin toiseksi viihtyisimmäksi asuinalueeksi marraskuussa 2009 ratkenneessa Suomen paras asuinalue -nettiäänestyksessä. Televisio-ohjelma Joka Kodin Asuntomarkkinoiden ja Jokakoti.fi -asuntoportaalin yhteisesti järjestämässä äänestyksessä oli mukana kaikkiaan kuusi vaihtoehtoa.Suomen parhaaksi asuinalueeksi yleisö äänesti Oulun Karjasillan. Koivuhaan jälkeen kolmanneksi sijoittui Jyväskylän Lutakko. Seuraavina olivat Kirkkonummen Sundsberg, Tampereen Tammela ja Helsingin Arabianranta.
Koivuhaan noin 3500 asukkaan asuinalue on rakennettu arkkitehtikilpailun pohjalta pääosin 1970-luvulla. Se sijaitsee kolmen, neljän kilometrin päässä Kokkolan keskustasta. Alueella järjestettiin asuntomessut vuonna 1975. Tätä nykyä Koivuhaan kylkeen rakennetaan Nuolipuron omakotialuetta.
Alueen palveluihin kuuluvat mm. suomenkielinen alakoulu, päiväkoteja, terveyskeskus, neuvola, hammaslääkäri, kirjasto ja kauppoja. Palvelukeskuksen Koivutuvan tiloissa on kaiken ikäisille avoin kohtaamispaikka. Aivan asuntoalueen vieressä on ratsastustalli ja golfkenttä.
Asuinalueet äänestykseen valitsi asiantuntijaraati yleisöehdotusten pohjalta. Raadin jäsenistä Koivuhakaan tutustunut tohtori Sari Puustinen arvioi, että Koivuhaan alue on kokonaisuudessaan viihtyisä ja hyvässä kunnossa, koska sen ylläpitoon ja perusparannukseen on kiinnitetty tietoisesti huomiota. Hän luonnehti aluetta myös mm. vehreäksi, rauhalliseksi ja asuntotyypeiltään tasapainoiseksi.
Koivuhaan erityispiirteistä asiantuntijan silmiin osuivat mm. asuinkortteleiden hoidetut ja viihtyisät sisäpihat. Koivutupa on toimiva esimerkki ennaltaehkäisevästä sosiaalityöstä ja tilan toiminta onkin saanut osakseen valtakunnallista tunnustusta. Yhteisöllisyyden tukena on muitakin yhteistiloja, yhdistyksiä, korttelivastaavia, yhteisötalonmies ja asumisneuvoja.
Moitittavaa asiantuntija löysi ennen kaikkea alueen länsilaidan suurista ja epäviihtyisistä pysäköintikentistä. Myös 1970-luvun arkkitehtuurille tyypillinen, paikoittain esiintyvä betoni näyttää osittain ankealta. Ruutukaavamaisia pitkiä katuja olisi hyvä piristää istutuksin ja penkein.
Koivuhaan kyseenalainen maine monien kokkolalaisten mielissä ei perustu Sari Puustisen mukaan nykytilanteeseen, vaan vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin ja muistikuviin. Sama imago-ongelma vaivaa muitakin vastaavan ajankohdan lähiöitä. Pääasia lienee kuitenkin, että asukkaat itse viihtyvät alueella ja ovat siitä ylpeitä, todetaan kilpailun kuvauksessa, joka avautuu tästä linkistä.
Keski-Pohjanmaan pk-sektori maan optimistisin
Pk-sektorin suhdanneodotukset seuraavien 12 kuukauden osalta ovat Keski-Pohjanmaalla muuta maata paremmat, vaikka ovatkin heikenneet syksystä, kertoo kevään 2009 pk-yritysbarometri.Yleisten suhdanneodotusten osalta valtakunnallinen hajonta on tammikuussa suoritetussa kyselyssä suhteellisen suuri. Niinpä kun saldoluku parhaiden odotusten Keski-Pohjanmaalla on -9, se on matalimpien lukujen Etelä-Karjalassa -48 ja koko maassa keskimäärin -25.
Myös pk-yritysten odotukset kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja liikevaihdosta ovat Keski-Pohjanmaalla maan vahvimmat. Liikevaihdon suhteen odotukset ovat plussan puolella Keski-Pohjanmaan (+9) ohella Pohjois-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä.
Niitä jotka uskovat enemmän kannattavuuden paranemiseen kuin heikkenemiseen on eniten Keski-Pohjanmaalla (+6), Pohjois-Karjalassa (+4) ja Pohjois-Pohjanmaalla (+2). Koko maan keskimääräinen saldoluku on -12.
Vakavaraisuusodotusten saldoluku Keski-Pohjanmaalla on +17. Toisiksi vahvimmat ne ovat Pohjois-Pohjanmaalla (+12). Koko maan odotukset ovat kolme yksikköä plussan puolella.
Investointiodotukset ja luottamus tuotekehityspanostuksiin ovat nekin Keski-Pohjanmaalla muuta maata optimisemmat. Keski-Pohjanmaalla jopa niukka enemmistö pk-yrityksistä uskoo henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana.
Keski-Pohjanmaankin muuta maata paremmat suhdannenäkymät perustuvat pitkälti Kaustisen seutukunnan pk-yritysten toiveikkuuteen. Kaustisen seudun suhdeluku yleisistä suhdannenäkymistä lähimmän vuoden suhteen oli +8. Kokkolan seutukunnassa luottamus on lähempänä valtakunnallista keskitasoa (-18).
Yleiset suhdannenäkymät Keski-Pohjanmaalla
Keski-Pohjanmaa edullisimpia asuntokaupoissa
Keski-Pohjanmaa on yksi maan edullisimmista maakunnista asuntokaupoissa. Tilastokeskuksen hintaseurannan mukaan vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä asunnon keskimääräinen neliöhinta vanhassa kerrostalossa oli Keski-Pohjanmaalla 1151 euroa, kun se koko maassa oli pääkaupunkiseutu poisluettunakin 1429 euroa.Maakuntakeskus Kokkolassa asuntoneliö vanhassa kerrostalossa maksoi vuoden 2008 lopulla 1192 euroa. Selvästi edullisempaan neliöhintaan vastaavan asunnon sai suurista ja keskisuurista kaupungeista vain Kajaanissa ja Kouvolassa.
Asuntojen hinnat olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä laskussa. Koko maassa hinnat laskivat vanhojen kerrostaloasuntojen osalta 4,0 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla hintojen lasku oli samaa luokkaa, maakunnassa keskimäärin 3,9 prosenttia ja maakuntakeskuksessa 4,2 prosenttia.
Uusille kaivoshankkeille luotu portaali
Kaivosalan toimijoille ja erityisesti keskipohjalaisille eri alojen yrittäjille on avattu alaa käsittelevä internet-portaali. Portaalin on julkaissut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Minepolis-hanke, jonka tavoitteena on edistää kaivostoiminnan käynnistämistä Keski-Pohjanmaalla.Portaalin tarjoaa tietoa kaivosalan ajankohtaisista asioista. Se muun muassa esittelee Suomessa viime vuosina kehitettyjä uusia kaivoshankkeita, alan tutkimus- ja kehitysorganisaatioita sekä kouluttajia. Lisäksi yritykset voivat ilmoittaa portaalin kautta kiinnostuksensa kaivosalan urakointiin ja alihankintatöihin.
Keski-Pohjanmaalta portaalissa esitellään maakunnan kaksi lupaavinta kaivossuunnitelmaa, Keliber Oy:n litiumkaivoshanke Kaustisella ja Ullavassa sekä Kalvinit Oy:n ilmeniittikaivoshanke Kälviällä.
Portaalin koulutusosiossa kerrotaan kaivosalan keskeisistä koulutusväylistä ennen kaikkea prosessi-, maanrakennus-, kone- ja metallialoilla sekä esimiehiksi. Yksityiskohtaisempaa tietoa koulutuksesta löytyy sivuston suoralinkeistä.
Portaali on osoitteessa www.mine.kpakk.fi
Naisyrittäjyyden tueksi oma portaali
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Ytyä naisyrittäjyyteen 2 -hanke on julkaissut internetiin naisyrittäjyysportaalin. Se on suunnattu liiketoiminnan aloittaneille ja yrittäjyyttä suunnitteleville keskipohjalaisille naisille.Portaalin tavoitteena on tuoda esille alueen naisyrittäjyyttä, toimia alan tietopankkina ja yritysten markkinapaikkana sekä edistää naisyrittäjien verkostoitumista.
Portaalissa on myös keskustelupalsta, joka tarjoaa kanavan mielipiteenvaihtoon ja vaikkapa työntekijöiden ja töiden etsimiseen, liiketilatiedusteluihin tai kalustojen ja koneiden ostamiseen, myymiseen vaihtamiseen ja vuokraamiseen. Blogia eli päiväkirjaa naisyrittäjien arjestaan kirjoittavat viikoittain Riina-Marjaana Harjunpää ja Heini Kylmä.
Ytyä naisyrittäjyyteen 2 on Kokkolan seutukunnan naisyrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille naisille suunnattu kehittämishanke, jonka päärahoittajana toimii Keski-Pohjanmaan liitto ja osarahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto.
Se on jatkoa vuosina 2005 - 2008 toimineelle naisyrittäjyyshankkeelle, joka rakensi nais- ja perheyrittäjien verkostoa kolmen maakunnan alueella ja edisti naisyrittäjyyden näkyvyyttä, osaamista ja yrittäjyyttä itsessään. Nykyinen vaihe kestää vuoden 2010 loppuun saakka.
Maakuntaverkon rakentamiseen päästään käsiksi
Keski-Pohjanmaalla rakennetaan tiedonsiirtokapasiteetiltaan sadan megabitin valokuituyhteys maakunnan joka kolkkaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Aikataulu varmistui maakuntahallituksen hyväksyttyä marraskuussa julkisen rahoituksen hankkeelle, jonka toteuttaa Osuuskunta Keskikaista.
Rakentaminen alkaa muun muassa suunnittelu- ja hankintatöillä sekä sopimusten teolla vuoden 2009 alussa. Maastoon päästään myöhemmin keväällä. Rakentamisjärjestyksen ratkaisee pitkälti kylien oma kiinnostus.
Rakentamisen ohessa Osuuskunta Keskikaista kehittää maakuntaverkkoon operaattoreista täysin riippumattoman, kilpailulle vapaan palvelualustan.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,4 miljoonaa euroa. Valokuituyhteyden rakentamisen osuus kustannuksista on noin miljoona euroa, mistä summasta neljänneksen maksavat Euroopan aluekehitysrahasto ja valtio yhdessä ja toisen neljänneksen kunnat. Puolet rakennuskustannuksista katetaan osuuskunnan jäsenten 1990 euron suuruisilla liittymismaksuilla.
Varsinaisen palvelusisällön kehittämiseen varataan 1,3 miljoonaa euroa. Kehittämiskulut katetaan lähes kokonaan julkisella rahalla. Osuuskunnan jäsenten myöhemmiksi kustannettaviksi jäävät suhteellisen alhaiset käyttökulut sekä itse vapaasti valittavat palvelut.
Kysymyksessä on suuruudeltaan yksi maakunnan suurimmista EU-rahoitteisista hankkeista maakunnassa sekä kuluvan että edellisten rahoituskausien aikana.
Keski-Pohjanmaan liitto otti nopean valokuituyhteyden rakentamisen tavoitteekseen jo vuonna 2007 voimaan tulleessa maakuntaohjelmassaan. Nyt Keski-Pohjanmaalla saadaan ensimmäisten joukossa sadan megabitin yhteys myös maaseudulle. Valtakunnallisesti samaan pyritään vasta vuoteen 2015 mennessä.
Maallemuuton edistämiseen julkaistu opas
Maallemuutosta kiinnostuneita on paljon, mutta potentiaalisten muuttajien kiinnostuksen herättämisessä monella kunnalla on vielä kehitettävää. Puutteita voi olla tonttien ja asuntojen tai muiden palvelujen markkinoinnissa ja esittelyssä, kunnan omassa profiloitumisessa tai kotiutumisen auttamisessa.Maaseutuasumisen teemaryhmä on nyt julkaissut kuntien avuksi oppaan, johon on koottu käytännön esimerkkejä tulomuuttajille suunnatuista palveluista, jotka eivät tule välttämättä edes kalliiksi.
Tulomuuttaja-apulaisessa esitellään muun muassa, mitä tietoja muuttoa harkitseva etsii kuntien internet-sivuilta, annetaan vinkkejä muuttomarkkinointiin, kerrotaan runsaasti esimerkkejä erityishuomion osoittamisesta uusille asukkaille ja muistutetaan vapaa-ajan asukkaiden huomioimisesta. Oppaasta löytyy muutama vinkki myös kyläyhdistyksille ja kylien asukkaille.
Maaseutuasumisen teemaryhmä edistää maallemuuttoa ja palvelee maaseutuasumiseen liittyvissä asioissa myös Onni muuttaa maalle -hankkeen avulla. Hankkeella on maakunnittain järjestetty verkosto ja se ylläpitää internetissä teemasivustoa maallemuutto.info.
UUTISARKISTO
1 >
