.
Näytelmä voittamisesta ja voittamisen halusta
Kokkolan kaupunginteatterissa kantaesityksensä saava Sami Parkkisen näytelmä "Unelmista suurin" tuo näyttämölle kokkolalaisittain mielenkiintoisen roolihenkilön, mestarinyrkkeilijä Olli Mäen.
Kysymyksessä ei kuitenkaan ole elämäntarina tästä "Kokkolan leipurista". Olli Mäki on vain todellinen nimi esikuvalle esityksessä, joka kertoo voittamisesta ja erityisesti voittamisen halusta. Yhtä tärkeänä roolihenkilönä Olli Mäen rinnalla kulkee kokonaan fiktiivinen Bertil "Pera" Hedberg, joka menestyy liikemaailmassa.
Olli Mäki voitti 1950-60 -luvuilla Euroopan mestaruuden sekä amatöörinä että ammattilaisena ja on yhä ainoa suomalainen, joka on otellut ammattinyrkkeilyn MM-ottelussa. Lähinnä tähän päivään sijoitettu Pera Hedberg puolestaan joutui luopumaan nyrkkeilijän urasta jo nuorena ja hakee nyt liike-elämästä maksimaalista voittoa mahdollisimman pienellä panoksella.
Kilpailua yhteiskunnassa kuvataan usein urheilutermein. Urheilijalle päämäärä on kuitenkin yleensä etukäteen selkeä. Sen sijaan Pera Hedberg toteaa, että "Mä haluan vain päästä eteenpäin", ei päämäärälle tunnu olevan lopullista kohdetta. Asenne vie helposti myös ns. harmaalle alueelle, jossa taju oikeasta ja väärästä hämärtyy. Olli Mäelle voittaminen ei ollut itsetarkoitus, vaan väline.
Yhteisö puolestaan määrittelee, kuinka erilaisiin voittajiin suhtaudutaan. Olli Mäki on varsinainen esikuva, Pera Hedberg ei, vaikka haluaisi. Epäoikeudenmukaisuutta saa osakseen kyllä Mäkikin, mutta miksi hän ei katkeroidu toisin kuin Hedberg. Ohjaaja Vihtori Rämä ja arvioi katsojien löytävän näytelmästä monenlaisia tulkintoja. Koeyleisöltä saadun palautteen perusteella Unelmista suurin avautui hyvin katsojille.
Vieraileva näyttelijä Kai Vanne tekeekin näyttämöllä Mäen ja Hedbergin kaksoisroolin. Muissa rooleissa nähdään Kokkolan kaupunginteatterin omia näyttelijöitä. Näyttämöllä nähdään myös Kokkolan Veikkojen juniorinyrkkeilijöitä, jotka ovatkin näytelmässä ainoat, jotka nyrkkeilevät "oikeasti". Ensi-ilta on lauantaina 11. syyskuuta kaupunginteatterin päänäyttämöllä.
Lisätietoa ja roolit Kokkolan kaupunginteatterin www-sivulla
Tukkilaisfilmiä aidossa ympäristössä
Toholammin Riuttasissa palattiin syksyn aluksi muistelemaan vanhaa tukkilaiskulttuuria Lestijoen rannalla järjestetyssä elokuvaillassa. Harvinaisena ulkoilmanäytöksenä esitettiin Markku Pölösen Kuningasjätkä paikalla, jossa ovat aikoinaan työskennelleet ja kortteeria pitäneet ihan oikeatkin tukkijätkät kylän naisten pyykkipatojen poristessa rannalla.
Vaikka tukinuitto Lestijoessa loppui jo vuonna 1958, taito näyttää olevan yhä erikoisharrastajien hallussa, sillä ennen elokuvaesitystä Kari Uusiportimo näytti elävänä esityksenä, kuinka tasapaino pidetään tasaisesti virtaavassa Riutankoskessa.
Paikalla ollut Kuningasjätkän ohjaaja Markku Pölönen toivoo harrastukseen ja vuosittaisiin tukkilaiskisoihin mukaan myös tämän päivän nuorta sukupolvia.
- Laji sopisi mainiosti vaikkapa skeittaajille, kunhan nämä ensin tajuaisivat, kuinka hieno ja vaikea laji tukilla lasku on, vinkkaa Pölönen.
Markku Pölönen ei pidä mahdottomana, että tukkilaiselokuvien teko Suomessa elpyisi uudelleen, vaikka vuonna 1997 valmistunut Kuningasjätkä ei ole saanut rinnalleen muita uusversioita. Aiheelle löytyisi kyllä uusiakin näkökulmia.
- Itse olisin kiinnostunut tekemään elokuvan naisista tukinuittajina. Sain Kuningasjätkän kuvausten aikaan kirjeen Savosta, jossa kerrottiin, että siellä oli tällainen naispuolinen ryhmä sota-aikana töissä.
Aikoinaan koko Suomessa yleinen tukinuitto hiipui vähitellen, viimeisenä Lapista 1990-luvulla. Pohjoiskarjalainen Markku Pölönen ehti vielä saada itsekin uittokokemusta nippu-uitosta.
- Ja sitä ennen ukki kuljetti tukkijätkille palkkarahoja. Ne olivat piilossa erikoisliivissä ja varalta hänellä oli mukanaan vielä revolveri, naurahtaa Pölönen ja kertoo saaneensa vanhojen tukkilaisten kertomuksista aineksia Kuningasjätkään, vaikka ei juuri tuota aihetta käyttänytkään.
Viiden pitkän tukkilaiselokuvaillan sarjan Toholammilla ja Kalajoella järjestäneen metsäkulttuurin yhdistys Alnus ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja, professori Matti Palo kertoo olleensa 1950-luvulla tukinuitossa, mutta kieltää kokeneensa ainakaan omakohtaisesti työn lomassa erityistä romantiikkaa. Siinä määrin raskaita päivät olivat, ettei sille ollut sijaa.
Tukkilaiselokuvissa romantiikka sen sijaan elää vahvasti. Suomessa on valmistettu kaikkiaan 29 pitkää tukkilaiselokuvaa, suhteellisesti enemmän kuin missään muualla.
Venetsialaistapahtumia kolmella areenalla
Kokkolan Venetsialaisia juhlitaan viikonloppuna 27.-29. elokuuta kolmella pääareenalla. Tapahtumat alkavat perjantaina kävelykeskustassa ja jatkuvat kauppatorilla, jossa pidetään myös lauantain pääjuhla ja sunnuntain lastenjuhla. Pääjuhlan rinnalla Vanhansatamanlahden Festivaalipuistossa on tarjolla rock-henkistä ohjelmaa. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.
Yli sata vuotta Kokkolan seudulla jatkuneen tradition mukaan venetsialaista iltaa vietetään tietysti myös perheiden ja ystävien kesken huviloilla meren rannalla. Kokkojen, soihtujen ja lyhtyjen valonauhoja ja ilotulituksia pääsee ihailemaan mereltä käsin soihturisteilyllä.
Venetsialaistapahtumat alkavat perjantai-iltana kuudelta kävelykeskustan Purje-lavalta, jossa esiintyvät vuoden 1977 Syksyn Sävel -artisti Rexi ja cover-hittejä esittävä WaiNot-duo. Ohjelmaan sisältyy myös muotinätös. Suurin osa kävelykeskustan liikkeistä pitää perjantaina ovensa auki iltayhdeksään asti ja ravintolat ovat kehittäneet "Shopping Night" -uutuuteen Venetsia-menun.
Perjantai-illan vietto jatkuu kauppatorilla kaksituntisella Kokkola-kavalkadilla. Lavalle astuu kaupungin kevyen musiikin tähtiä vuosien varrelta, Rexi, Matts Möller, Bengt Huhta, Simo Korkia-Aho, ja Noora-Kaisa Salo-Peltokoski. Ulkoista näyttävyyttä ohjelmaan tuo tamperelaisen Flamman tulishow.
Lauantain toriohjelma alkaa aamupäivällä Toriköörin ja Ykspihlajan Työväen Soittajien tahdeissa. Uutena ohjelmanumerona on yhteislauluhetki Suntin rannalla, jota seuraa valtakunnalisen nuorten Tzaah-laulukilpailun finaali. Perinteinen Suntin Soutu -kilpailu käydään puolilta päivin ja sen jatkeeksi Poliisit torilla -tapahtuma pyörähuutokauppoineen.
Lauantain iltaohjelmassa torin lavalla esiintyvät iskelmäyhtye Swingers, brassipoppia ja lattarimusiikkia esittävä Grupo Coma Suga yhdessä Riikka Herttelin ja Duo Haaskan kanssa sekä illan valtakunnallisena tähtenä Agents. Jännitystä luo Jari Tapanainen miekannielentä- ja tulishowesityksellä. Ohjelma päättyy perinteiseen musiikin tahdittamaan ilotulitusspektaakkeliin.
Vanhansatamalahden Festivaalipuistossa alkaa tapahtua lauantaina iltaseitsemältä. Lavalle nousevat rock-yhtyeet Groovymeisseli, Moonwagon ja Mesetiah sekä rap-artisti Paleface. Musiikin tarjoaa Kokkolan elävän musiikin yhdistys Kokemus. Ilta rannalla päättyy ilotulitukseen kymmeneltä, joten lapsetkin ehtivät sitä ihailemaan.
Venetsialaisviikonlopun vietto päättyy torin lastenjuhlaan sunnuntaina puolita päivin.
Kokkolaan tulossa vilkas matkailuvuosi 2011
Vuodesta 2011 on tulossa valtakunnallisen asuntomessujen myötä Kokkolan merkittävin matkailuvuosi. Kokkolan Matkailu aikoo ottaa kaikki irti tilaisuudesta esitellä kaupungin parhaat puolet messujen lähestyessä ja niiden yhteydessä. Asuntomessut järjestetään Vanhansatamanlahden merellisellä alueella 15.7.-14.8.2011.
Matkailuyhtiön uusi toimitusjohtaja Kaija Jestoi pitää Kokkolan markkinointipestiään haasteellisena mutta mieluisana tehtävänä, sillä esiteltävänä on loistava kaupunki, jolla on pitkä ja maineikas historia, sijainti meren ääressä sekä rikas kulttuuri- ja yhdistyselämä. - Myös maakunnasta on jo kantautunut viestejä, että lähtevät mielellään esittäytymään Kokkolaan asuntomessujen aikaan, Jestoi toteaa.
Kokkolassa ja muualla Keski-Pohjanmaalla järjestetään messukuukauden aikana muun muassa useita tapahtumia kuten Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit, jalkapalloturnaus Kokkola Cup, Kokkolan Oopperakesä ja Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat. Kokkola Rockin osalta tilanne on vielä avoin mutta ratkennee lähiaikoina.
Kokkolan Matkailun hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nissi myöntää, että asuntomessut ja samanaikaiset tapahtumat luovat paineita vieraiden majoitukselle. Kokkola ei tosin ole tässä asiassa muita asuntomessupaikkakuntia heikommassa asemassa, sillä esimerkiksi päättyneillä Kuopion asuntomessuilla osa vieraista joutui majoittumaan Jyväskylässä asti. Kokkolassa selvitetään nyt paitsi maakunnan kokonaiskapasiteetti, omana erikoisuutena yksittäisten perheiden mahdollisuus ja halukkuus tarjota matkailijoille koti- ja mökkimajoitusta.
Kokemusta suurista matkailijamääristä Kokkolassa saatiin kesän 2009 Farmari-messujen yhteydessä ja sitä aiotaan käyttää nyt hyväksi. Tavoitteena on, että tällä kertaa vieraat tutustuvat messualueen ohella paremmin itse kaupunkiin. Kokkolan asuntomessuille odotetaan vähintään 150.000 kävijää eli hieman enemmän kuin Vaasassa kävi kesällä 2008.
- Kokkolan matkailullinen ja liikenteellinen asema on parempi kuin Vaasan, toteaa Kokkolan Matkailun hallituksen jäsen Taito Rintala.
Kaupunginteatteri avaa syksyn lastennäytelmällä
Kokkolan kaupunginteatterin syyskauden 2010 ensi-illat kiteytyvät teemoihin unelmat ja paikallisuus. Kun lisäksi ohjelmistossa on lastennäytelmä, tuttu musikaali ja viime vuotta varttuneemmalle väestölle kirjoitettua tekstiä, perusyleisöllä ei pitäisi olla valittamista.
Syyskauden avaa 28. elokuuta Katariinan Kamarissa päiväkoti-ikäisille lapsille suunnattu "Oi ihana Panama". Se on Janoschin lämmin satu Pikku Tiikeristä (Eija Varima) ja Pikku Karhusta (Sini Hukkanen), jotka banaanilaatikon löydettyään lähtevät etsimään siihen kirjoitettua Panama-nimistä ihmeellistä, unelmien maata. Matkalla onneen ystävykset kohtaavat monta hahmoa, joita kaikkia esittää Marjo Lahti. Hän on myös näytelmän kertoja.
Kuten arvata saattaa, lopulta selviää, että koti on lopulta maailman paras paikka, mutta sitä ennen ratkotaan monta ihmissuhteisiin liittyvää asiaa ihan tavallisissa arkipäivän tilanteissa.
Kirsi Karvosen ohjaama tiimi kertoo tehneensä näytelmää innolla mutta tiedostaen, että sillä on suuri vastuu nuoresta yleisöstä. Esitys testattiin päiväkoti-ikäisellä koeyleisöllä, jolta saatiin vastaus moneen mieltä askarruttaneeseen kysymykseen. Panamaa ei esimerkiksi koettu pelottavaksi eikä pitkäveteiseksi ja sekin selvisi, että lapset pysyvät kärryillä, vaikka sama näyttelijä esiintyy useissa hahmoissa.
- Toisaalta näytelmän anteeksipyyntökohtaan tuli lapsilta neuvo, että väärintekijän pitää pyytää ensiksi anteeksi, jonka neuvon otimme sitten huomioon. Koeyleisöt olivat kyllä merkittävässä asemassa tätä tehtäessä, kertoo Kirsi Karvonen.
Teatterinjohtaja Jarkko Lahti muistuttaa, että ensimmäinen teatterivierailu jää monella tapaa mieleen ja tämä kokemus voi ratkaista, jääkö se myös viimeiseksi.
Unelmateema saa täydennystä aikuisväestön näkökulmasta heti perään päänäyttämöllä. Sami Parkkisen kirjoittama näytelmä Unelmista suurin, jonka lähtökohtana on kokkolalainen nyrkkeilijälegenda Olli Mäki, saa ensi-iltansa kantaesityksenä 11. syyskuuta.
Marraskuussa Kokkolan kaupunginteatterissa alkaa pyöriä musikaalikomedia Piukat Paikat, joka lienee suurimmalle osalle yleisöstä tuttu Marilyn Monroen tähdittämänä elokuvana. Onkohan kauankin odotettu?
Viime kauden näytelmistä ohjelmistossa jatkavat syksykaudella Meganin tarina ja Kiviä taskussa.
Kamariorkesterilla nuorekas syksy
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin syyskausi 2010 yhdistää perinteisen ja monipuolisen ohjelmiston sekä nuoret solisti- ja kapellimestarivieraat. Syksyn mittaan elävää musiikkia tarjotaan niin lapsille kuin varttuneemmillekin alkaen Tutustu orkesteriin -kyläilykutsusta orkesterin kotiin Kokkolan Raatihuoneelle eli avointen ovien päivään 28. elokuuta.
Nuoret vieraat esiintyvät kamariorkesterin kanssa heti Snellman-salin avauskonsertista 4. syyskuuta lähtien, kun orkesteria johtaa Eva Ollikainen ja solistina kuullaan walesilaistrumpetisti Simon Coxia.
Kokkolan Oopperakesästä tuttu Santtu Rouvali, joka myös kuuluu alle 30-vuotiaiden suomalaisten kapellimestareiden parhaimmistoon, johtaa puolestaan Kokkolan Orkesteria eli ammattikorkeakoulun opiskelijoilla täydennettyä kokoonpanoa 4. joulukuuta. Solistina silloin esiintyy vasta 20-vuotias pianisti Lukas Geniusas Liettuasta. Yleisölle ennestään tuttuihin solisteihin kuuluu mm. alttoviulisti Lars-Anders Tomter Norjalaisessa visiitissä 2. lokakuuta.
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin perustaja ja pitkäaikainen taiteellinen johtaja Juha Kangas juhlistaa 50 vuotta jatkunutta muusikon uraansa 20. marraskuuta. Konsertissa kuullaan kapellimestarille ja orkesterille erityisen läheisten säveltäjien Bachin, Mozartin ja Nordgrenin musiikin lisäksi kantaesitys, Juho Kankaan teos sellolle ja jousille. YLE taltioi konsertin.
Orkesterilla on vuosien mittaan ollut useita Wolfgang Amadeus Mozartin musiikille omistettuja konsertteja. Tänä syksynä sellainen on 18. syyskuuta. Niin ikään perinteinen Hyvän mielen konsertti pidetään 25-vuotista SMY-yhteistyötä juhlistaen 5. marraskuuta.
Lastenkonsertissa 30. lokakuuta kuullaan kaksi lastenmusiikin klassikoa, Francis Poulencin Babarin tarina ja Camille Saint-Saënsin Eläinten karnevaali. Jälkimmäiseen on kirjoittanut uuden tekstin rock-lyyrikko Heikki Salo. Konsertteja on kaksi, suomeksi ja ruotsiksi. Ne avaavat nuorten ja lastenkulttuuriviikon Loistavaa.
Orkesterin vierailut kohdistuvat tänä syksynä vain lähialueille. Kokkolan kaupungin 390-vuotisjuhlien merkeissä se käy Lohtajalla 11. syyskuuta. ja Kälviällä 26. marraskuuta. KPO:n asiakaskonsertit vievät orkesterin tällä kertaa Uuteenkaarlepyyhyn ja Sieviin.
Orkesteri jatkaa myös päiväkoti- ja koulukonserttiprojektiaan. Uutuutena viritellään Klasariklubi-toimintaa eli klassista musiikkia konserttisalien ulkopuolella.
Orkesteri toimii itse vierailuisäntänä, kun Radion Sinfoniaorkesteri konsertoi Kokkolassa 14. lokakuuta kapellimestarinaan Sakari Oramo ja solistina klarinetisti Kari Kriikku.
Kausi päättyy joulukonserttiin 18. joulukuuta Kokkolan kirkossa, jossa kuullaan barokin jouluisia säveliä solistikapellimestarina englantilainen harpputaiteilija Andrew Lawrence-King.
Tutustu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin syysohjelmistoon 2010 tarkemmin
Kansanmusiikki teemaksi Lohtajalla kesällä 2011
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlaviikon taiteellisen johtajan Lasse Erkkilän yhteenvedon mukaan yleisö otti kesän 2010 pääkonsertit hyvin vastaan ja esiintyjät onnistuivat erinomaisesti. Sisällöltään ja ohjelmistoltaan ne olivat harvoin kuultuja ja mielenkiintoisia. Myös muut tilaisuudet saivat hyvän vastaanoton. Tapahtumien yleisömäärä nousi aikaisempien vuosien tapaan 3000-4000 välille.Lohtajalaissyntyisen sopraano Mari Palon ja kokkolalaisen harmonikkataitelija Raimo Vertaisen johtaman Guardia Nueva -orkesterin "Monin kielin keskellämme" -konsertti oli viikon yleisömenestys. Myös avajaiskonsertissa soinut Arthur Honeggerin (1892-1955) oratorio "Kuningas Daavid" kiinnosti keskipohjalaisia kuulijoita.
Pienestä vesisateesta huolimatta "Lauantain nettitoivotut virret" -yhteislaulutilaisuudessa Ohtakarin kalastajamiljöössä saatiin kaikki 12 toivotuinta virttä saatiin laulettua läpi Pietari&Kalat -kuoron ja soitinryhmän sekä Lohtajan sekakuoron avustamana. Eniten toivottiin virttä 574 "On kaunis synnyinmaamme".
Sanaa ja musiikkia -tilaisuuksien ja Ruustinnan kahvipöydän suosio jatkui. "Anna kaikkien kukkien kukkia" -kuvataidenäyttelyssä oli esillä lähes 50 työtä.
Vuoden 2011 ohjelman teemana tulee olemaan "Kansanmusiikki kirkkomusiikissa", paljastaa ensi vuoden suunnitelmista Lasse Erkkilä. Juhlaviikko toteutetaan 31.7. - 7.8.2011. Viikon aikana tullaan kuulemaan mm. lohtajalaistaustaisen Jussi Mattilan johtamaa Kuopion nuorisokuoroa ja Cantor-seuran laulumaratonia. Lisäksi juhlien perustajan Eero Erkkilän 70-vuotismerkkipäivä tullaan huomiomaan viikon ohjelmistossa.
Kannuksessa kuorofestivaali elokuun alussa
Kannuksessa järjestetään Keski-Pohjanmaan ensimmäinen kuorofestivaali 6.-8. elokuuta 2010. Kolmipäiväinen Kannusta laulaen -tapahtuma tarjoaa kuoroesityksiä kaikille ikäluokille ja monenlaiseen musiikkimakuun. Lisäksi sillä on tavoitteena opettaa ja innostaa ihmisiä lauluharrastuksen pariin.
Kannukseen odotetaan noin 3000 kuorolaulun ystävää kuulemaan, mitä kaikkea kuoromusiikki voi olla, sillä Keski-Pohjanmaa on perinteisesti vahva kuoromaakunta.
Esiintymispaikkoja on parikymmentä kaupoista pankkeihin ja ravintoloista laitoksiin, torilta laululavalle, kesäteatteriin ja kalliolouhokselle. Perjantai-illan pääkonsertti Club for Five sekä Sami Hintsasen juontamat kuorokäräjät, nuorisokonsertti ja Poleenharjun kalliolouhoksen teemakonsertti Illan varjossa lauantaina muodostavat kokonaisuuden, joka ei jätä kylmäksi. Lisäksi kuorokatselmus ja tähtikuorojen konsertit tulevat olemaan lauluviihdettä parhaimmillaan. Tapahtumaan on tulossa kuoroja myös Kannuksen ulkomaisista ystävyyskaupungeista.
Kuorofestivaalin hallinnosta ja taloudesta vastaa Kannuksen kirkkokuoro ry apunaan Kannuksen kaupunki sekä muut yhdistykset.
Kannusta laulaen -kuorofestivaalin ohjelma
Kokkola Rockiin sekä vanhoja että uusia suosikkeja
Kokkola Rock järjestetään 6.-7. elokuuta 2010 neljännen kerran peräkkäin. Kaksipäiväinen tapahtuma on kasvattanut vuosi vuodelta suosiotaan ja veti viime kesänä Suntinsuun festivaalipuistoon kaikkiaan noin 9500 kävijää.
Matkaa Suntinsuun festivaalipuistoon on kaupungin keskustasta noin kaksi ja puoli kilometriä. Alueelle pääsee tänäkin vuonna kätevällä non-stop -festaribussilla. Bussi lähtee rautatieasemalta ja kulkee hotelli Seurahuoneen kautta. Kyyti maksaa vain 2€/suunta.
Tälläkin kertaa esiintyjinä on sekä Suomi-rokin klassikkoja että nykynimiä.
Esiintymisaikataulu Kokkola Rockissa 2010:
Perjantai 6.8.2010
16.15 Rajatapaus
16.45 The Freza
17.25 Cheek
18.15 Irina
19.05 Stam1na
20.00 Viikate
21.00 Francine
22.00 Yö
23.00 Jenni Vartiainen
Lauantai 7.8.2010
15.00 Sister Twister
15.30 Reckless Love
16.15 Anna Abreu
17.10 Beats and Styles
18.10 Doom Unit
19.00 Raptori
20.00 Petri Nygård
21.00 Klamydia
22.00 Eppu Normaali
23.00 Turmion Kätilöt
Suntinsuun festivaalipuiston sijainti
Festivaalialueen kartta
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla värikäs ohjelma
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla 25.7.-1.8.2010 kuullaan tänäkin vuonna alan musiikkia monipuolisesti. Viikon konserttisarjan pääteoksena kajahtaa Lohtajan kirkossa Arthur Honeggerin (1892-1955) oratorio "Kuningas David", joka esitetään suomenkielisenä. Oratorion kuoro-osuudet esittää perinteikäs Suomen Laulu. Solisteina laulavat nuori mezzosopraano Melis Jaatinen, Hedvig Paulig (sopraano) sekä Niall Chorell (tenori). Orkesteri muodostuu Kokkolan seudun ammattimuusikoista. Teoksen johtaa kapellimestari Juhani Lamminmäki. Teoksessa on myös laaja kertojan osuus.
Kesäjuhlaviikon toinen laaja teos on Madetojan sukuseuran Kokkolan raatihuoneella toteuttama kokonaisuus, joka sisältää osia Madetojan Pohjalaisista ja Juha-oopperoista sekä Madetojan lauluja ja virsiä. Esiintyjäkokoonpanoon kuuluvat Anne-Marie Andersen (mezzosopraano), Janne Erkkilä (tenori) ja Dmitri Pavlov (pianisti).
Paikallisväriä tuo Guardia Nueva -orkesteri solistinaan lohtajalaissyntyinen sopraano Mari Palo. "Monin kielin keskellämme" -konsertin ohjelmassa Lohtajan kirkossa on argentiinalaisen säveltäjä Astor Piazzollan Enkelisarja, Rukous ja Koraali sekä virsisovituksia. Konsertin johtaa orkesteria luotsaava Raimo Vertainen.
Ruotsinkielistä yleisöä varten yhdistys laajentaa tarjontaansa Pedersören kirkkomusiikkipiirin kuorojen esityksellä "Vi vandrande själar". Laajamittainen 120 laulajan kuoroteos esitetään urkujen säestyksellä.
Nuorten aikuistenkuoro Pietari & Kalat Lempäälästä esittää mm. gospeltyylistä musiikkia. Ullavan kirkossa on urkumusiikkipainotteinen iltarukous, joka sisältää myös lausuntaa. Ohtakarin kalastajasaarella järjestetään "Lauantain toivotut virret" -yhteislaulutilaisuus. Virret valitaan järjestettävän nettiäänestyksen perusteella.
Lisäksi järjestetään avajaisjumalanpalvelus ja päätösmessu sekä pienimuotoisempia Sanaa ja musiikkia -tilaisuuksia, jossa esiintyvät paikalliset musiikin ja runouden harrastajat.
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien esite 2010
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien ohjelma 25.7.-1.8.2010
Purppurin tie Konstan jäljillä
Kaustisen kansanmusiikkifestivaalien ohjelmistoon on jo vuosikymmenet kuulunut käsikirjoitettu paikallisaiheinen musiikkinäytelmä, joita on myös kavalkadeiksi kutsuttu. Tämän vuoden pääkohde on kansanpelimanni Konsta Jylhä, jonka syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.
Varsinainen elämänkerta Antti Huntuksen käsikirjoittama ja Antti Timosen ohjaama Purppurin tie ei ole. Hallitsevinta on Purppuripelimannien musiikki ja ajallisestikin näytelmä painottuu Konstan elämän käännekohtiin 1940-luvulta 1960-luvun lopulle.
Käännekohtia olivat jo poikavuosina omaksutun musiikkiharrastuksen lisääntyminen 1940-luvun lopulla toisten pelimannien joukossa, työtapaturma ja työkyvyn menettäminen kuorma-autoilijana, pohdiskelu uudesta ammatista muusikkona ja Kaustisen festivaalien synty 1960-luvun lopulla.
Vaikka Konsta Jylhä oli arvostettu soittaja, itsensä ja perheen elättäminen soittamalla arvelutti. Oli totuttu vain pikkutienesteihin häissä ja Santerin kahvilassa, jossa pelimannit kokoontuivat seurustelemaan ja esiintymäänkin. Santeri oli huomannut, että näin asiakkaat viihtyivät ja myynti kohosi.
Keikkailu vauhdittui, kun levy-yhtiöt kiinnostuivat kansanmusiikista ja sitä ryhdyttiin soittamaan radiossa. Kaustisen Purppuripelimannit pääsi levyttämään 1950-luvulla.
Levyllä oli mm. vanha kaustislainen sävelmä, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1964 nimellä Peltoniemen Hintriikan - eikä kuten olisi pitänyt olla Hintrikin - surumarssi. Rautavaaran levy sai paljon radiosoittoja ja edisti suuresti kansanmusiikin suosiota.
Niinpä 1960-luvun lopulla Kaustisella ryhdyttiin järjestämään festivaaleja ja Purppuripelimannit pääsivät esiintymään yhä isommilla areenoilla.
Yksi syy Purppuripelimannien suosioon oli Konsta Jylhän sävellystaito. Uudet aiheet saattoivat syntyä vaikka rankametsässä, jolloin Konsta keskeytti työn ja riensi kotiin soittamaan ja nuotittamaan sävelmän ennen kuin se katoaisi päästä.
Konstan kanssa soittajan elämää pohdiskelevat hänen Rebekka-vaimo sekä pelimannitoverit, joilla on sama into soittaa.
Soittoperinne jatkuu Näppäreissä
Jokavuotinen Mukulamatinea on monen festivaalikävijän mielestä juhlien hienoin konsertti. Valio Areenan istuimet täyttyivät tälläkin kertaa seuraamaan parin sadan enimmäkseen Perhonjokilaaksossa asuvan lapsen ja varhaisnuoren soittoa, laulua ja tanssia.
Jo yksin Näppäriviulistien ja Ottosten määrä on varma tae, että jokilaakson kansanmusiikki ja tanssiperinne jatkuu myös tuleville vuosikymmenille.
Lasten ja nuorten musiikkiharrastus ei kuitenkaan olisi Kaustisellakaan näin vahvaa ilman innostavaa ohjausta. Mauno Järvelä on ohjannut lapsia musiikin pariin jo vuosikymmeniä kehittämällään näppärimetodilla, jossa soiton opetteluun yhdistyvät laulu, kansalliset rajat ylittävä lapsia kiehtova maailma ja kaikenlainen mielenkiintoinen yleistieto. Pienempien opetuksessa lähdetään liikkeelle laululla.
- Laulamaan pystyvät kaikki. Näin esiintymään toisten kanssa pääsevät nekin lapset, joilla ei ole vielä otetekniikka hallussa, perustelee Järvelä.
Uudet mestaripelimannit
Vuoden 2010 mestaripelimanniksi nimitettiin tiistaina kansanmuusikot Aili Rauhala, Asko Hanhikoski, Jonas Borgmästars ja Juha Kuorttinen.
Aili Rauhala (s. 1926) on Kaustisella syntynyt, myöhemmin veteliläistynyt kansanlaulaja ja kanteleensoittaja. Friiti Ojalan tytär on tehnyt mittavan työn esiintymällä Kreeta Haapasalon roolissa kavalkadeissa lukuisia kertoja. Hän on opettanut satoja kanteleensoittajia Keski-Pohjanmaalla.
Asko Hanhikoski (s. 1960) on kaustislainen viulisti, säveltäjä ja sanoittaja. Hanhikosken ura alkoi Jylhän serkusten riveissä ja on jatkunut edelleen mm. Kaustisen Purppuripelimanneissa ja Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston kamariorkesterissa.
Jonas Borgmästars (s. 1932) on Ähtävällä syntynyt viulunsoittaja ja -rakentaja. Bormästars on ollut perustamassa tunnustettua Esse Spelmanslag -yhtyettä, ja hän on kasvattanut runsaan joukon ähtäväläisiä junioripelimanneja.
Juha Kuorttinen (s. 1953) on eteläkarjalaisen kanteleperinteen jatkaja. Vaikutteita soittoonsa Kuorttinen on saanut monelta taholta. Kuorttisen tyyliä luonnehditaan omaperäiseksi, ja hänen ohjelmistonsa on varsin laaja.
Mestaripelimannien arvo ja kunniakirja on myönnetty vuodesta 1970 lähtien noin sadalle pelimannille. Nimityksen tekee Kaustisen kansanmusiikkijuhlien hallitus.
Tallari ja Matti Korkiala Suomi-filmin lumoissa
Kansanmusiikkiyhtye Tallari ja tangokuningas Matti Korkiala veivät yleisön Suomi-filmin kulta-aikaan heti maanantai-iltana.
Viidentoista kappaleen verran elokuvamusiikkia sisältänyt ohjelmisto oli Tallarin solistin Pauliina Kumpulaisen ja Korkialan yhdessä kasaama. Mukana oli mm. George de Godzinskyn, Toivo Kärjen ja Georg Malmstenin sävellyksiä kolmestatoista eri klassikkoelokuvasta, mm. elokuvista Katariina ja Munkkiniemen kreivi sekä Lentävä kalakukko.
Sovitukset oli tehty alkuperäisiä elokuvasovituksia kunnioittaen, mutta nimenomaan Tallarilla. Tuloksena oli kansanmusiikkimainen soundi, josta oli kuitenkin selkeästi aistittavissa hienot, isoille orkestereille tehdyt sovitukset. Miesäänestä vastasi Matti Korkiala. Muu äänimaailma syntyi 5-rivisestä haitarista, viulusta, kitarasta, harmonista ja bassosta.
Kaustisen kuuma festivaaliviikko käynnistyi
Yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista, Kaustinen Folk Music Festival käynnistyi maanantaina 43. kerran noin 30 asteen helteessä. Ennusteiden mukaan aurinko ja lämpö hellivät ja rasittavatkin juhlakansaa koko viikon ajan. Useampaankin kertaan yleisöä muistutettiin riittävän juomisen tärkeydestä.
Avajaistunnelmaa ei häirinnyt pitkin talvea vellonut keskustelu kansanmusiikkisäätiön veloista, joskin kansanmusiikkisäätiön hallituksen puheenjohtaja Altti Seikkula totesi, että tämän vuoden juhlien vaatineen erityistä neuvokkuutta ja paineensietokykyä.
- Tulevaisuudenusko ei kuitenkaan ole horjunut, eikä siihen ole aihettakaan. Kaustisen ihme jatkuu - ja uusiutuu, lupasi Seikkula.
Juhlien budjettia on karsittu kymmenenneksellä viime vuodesta. Säästöihin on päästy muun muassa lyhentämällä juhlien kestoa alkupäästä kahdella päivällä. Järjestelyissä on palattu juurille: juhlavalmisteluissa on ollut aktiivisesti mukana satoja talkoolaisia.
Festivaalien ohjelmisto on hieman kotimaisempaa ja paikallisempaa kuin takavuosina. Erityisen huomion kohteena on kaustislainen mestaripelimanni Konsta Jylhä, jonka syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta. Konstan sävellystuotannolle, elämäntarinalle ja musiikkiperinteelle on varattu viikon jokaiselle päivälle laaja oma kokonaisuus. Yleisöpalautteen perusteella tätä on toivottukin.
- Tuskin koskaan juhlilla on kuultu näin paljon Konstaa ja kaustislaista musiikkia. Jos joku vielä moittii, ettei ole sitä kuullut, ei voi sanoa kuin että hän on umpikuuro tai ollut väärillä festivaaleilla, heittää ohjelmajohtaja Jyrki Heiskanen.
Lippujen ennakkomyynti on ollutkin tänä vuonna suurempaa kuin vuosi sitten. Juhlille odotetaan noin satatuhatta kävijää laskettuna perinteiseen niin, että aluelippuun lasketaan mukaan käynti keskimäärin 2,5 tilaisuudessa ja iltalippuun 1,5 tilaisuudessa.
Erityistä maateemaa ei tämän vuoden juhlilla ole, mutta muuten ulkomaisia yhtyeitä ja tanssiryhmiä on runsaasti. Jo ensimmäsiet Kaustisen festivaalit olivat kansainväliset. Tällä kertaa vieraat painottuvat Pohjoismaihin, Baltiaan ja kelttiläisiin kansoihin. Erityisesti esille pääsevät nuorten tanssijoiden ja soittajien ryhmät.
Jo avajaisjuhlassa areenalla piti kansallispuvuissaan vauhtia nuori puolalainen kansantanssiryhmä Leszcyniacy. Myöhemmin illalla areenalla esiintyi slovakialainen ammattitanssiryhmä SLUK yhdessä rovaniemeläisen Rimpparemmin kanssa.
Vielä laajemmin valtioiden rajat ylitettiin maanantai-illan päätteeksi, kun eri pohjoismaiden muusikot ja tanssijat esittivät reipasrytmistä kelttiläistä reel-tanssia skottilaisryhmä Bodegan johdolla. Yhteisesiintymisen taustalla on Ala-Könni-opiston järjestämä kesäkurssi.
Kansansoitinmuseon perusnäyttely uudistui
Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa toimivan kansansoitinmuseon yleisökokoelma on uusittu. Nyt esillä on aiempaa enemmän soittimia Kaustiselta ja koko Perhonjokilaaksosta 1800-luvulta nykypäivään. Varsin kattavasti esillä on kanteleita, muun muassa ensimmäisenä suuren mediahuomion saaneen kansansoittajan, Kreeta Haapasalon kantele.
Yleisimpien kansansoitinten rinnalla saavat sijan torvisoittokuntamusiikki, taidemusiikkiharrastus sekä kansanmusiikki ilmiönä ja Kaustisen festivaalien alku 1960-70 -lukujen taitteessa.
Tunnetun kaustislaisen pelimannin Konsta Jylhän syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna sata vuotta, joten myös Jylhä on yksi näyttelyn tärkeistä teemoista. Näyttelyhuoneen tv-ruudulla pyörii nauha Konsta Jylhän haastattelusta Kaustisen Purppuripelimannien esiintymisestä televisiossa. Esillä ovat myös hänen kultalevynsä sekä kuva Purppuripelimannien konsertista Ruisrockissa.
Kansanmusiikki-instituutin kokoelmiin ja musiikkinäytteisiin yleisö pääsee tutustumaan internet-päätteeltä. Näyttelyssä on mahdollista kokeilla myös itse kanteleen soittoa veteliläisen kanteleentekijä Jussi Laasasen valmistamalla kanteleella.
Suomen kansansoitinmuseo on nykyisin osa Keski-Pohjanmaan maakuntamuseota. Maakuntamuseon yksi keskeisistä tehtävistä on tukea ja vahvistaa alueensa kulttuuri-identiteettiä.
Vuoden 2010 festivaalien aikaan pääsee tutustumaan myös pitkän linjan valokuvaaja Kalervo Puskalan valokuvanäyttelyyn festivaalien soittajakasvoista 1990-luvun alusta tähän päivään teemalla Kansainvälinen Kaustinen. Aiemmin vastaavia näyttelyitä juhlien alkuajoilta järjestäneen Puskalan kohteena ovat tällä kertaa ulkomaiset, usein eksoottisilta vaikuttavat esiintyjät. Näyttely on avoinna juhlaviikon ajan yläasteen soittosalin aulassa.
Kokkolan Oopperakesän Carmen yleisömenestys
Kokkolan viidennessä Oopperakesässä (1.-6.7.2010) esitetty Bizet'n Carmen keräsi Snellman-salin täyteen yleisöä sen neljänä esitysiltana. Jokainen esitys oli loppuunmyyty - kenraaliyleisö mukaan luettuna Carmen keräsi katsojia yhteensä 2600.
Festivaalilla tarjoiltiin myös mielenkiintoinen sarja konsertteja, jotka keräsivät yleisöä yhteensä noin 1000 henkeä. Festivaalitunnelma tiheni entisestään Työväentalon kamarimusiikki-iltamissa, jossa Oopperakesän oma Brasserie Bizet houkutti myös yleisöä gourmet-listoineen. Työväentaloiltamat osoittautui menestyksekkääksi konseptiksi, varsinkin kaukaa tullut yleisö oli siitä erittäin kiitollinen, kun ravintolapalveluakin sai vielä myöhään Carmen-esitysten jälkeen.
Ohjelmaan kuului myös keskipäivän musisointia ja opastettuja Neristan-kierroksia. Oopperakesän kokonaiskävijämäärä oli arviolta noin 4000 henkeä.
Ensi vuonna Kokkolan Oopperakesässä 14.-22.7. esitetään Mozartin Taikahuilu, johon voi varata lippuja syksystä lähtien. Luvassa on riemukas koko perheen sirkuseikkailu!
Carmenin tarina Kokkolan Oopperakesässä
Kokkolan Oopperakesän pääteos Carmen on yksi maailman suosituimmista ja tunnetuimmista oopperoista. Tarttuvia musiikkikappaleita on myös soitettu paljon radiossa Itse tarina lienee oudompi, koska Kokkolassa kappale on esitetty viimeksi yli 40 vuotta sitten.
Espanjan Sevillaan sijoitettu Carmen kertoo tupakkatehtaalla työskentelevästä kauniista mustalaistyttö Carmenista (Hilary Summers), joka sekoittaa niin vapaiden kuin varattujenkin miesten päät - heidän joukossaan korpraali Don Josén (Mati Turi), jolla on lupaava suhde kotikylän työtn Micaelan (Anu Komsi) kanssa. Ihastuminen Carmeniin saa korpraalin paitsi hylkäämään Micaelan, auttamaan tätä erään pidättämismääräyksen yhteydessä.
Don José tapaa Carmenin uudelleen tämän pakopaikassa, mutta sillä välin tämä olikin jo kiinnostunut komeasta ja kuuluisasta härkätaistelija Escamillosta (Hannu Niemelä), joka laulaa laulun toreadorista.
Paikalle saapunut Don José erehtyy ihastuksissaan ja Carmenin houkuttelemana kapinoimaan rykmenttiä ja esimiestään Zunicaa (Robert McLoud) vastaan, minkä seurauksena hän joutuu eroamaan armeijan palveluksesta ja liittyy salakuljetusjengiin (rooleissa Bill Ravall ja Dong-Hoon Han).
Carmen katsoo ystäviensä Frasquitan (Annami Hylkilä) ja Mercedeksen (Annika Mylläri) kanssa korteista kohtaloaan, jotka näyttävät Carmenille kuolemaa. Don José tapaa taas Carmenin, mutta tämä on jo ehtinyt kyllästyä häneen.
Piilopaikkaan saapuvat myös Micaela ja Escamillo. Don José joutuu Escamillon kanssaan tappeluun, jonka Carmen keskeyttää heittäytymällä miesten väliin. Sydämeltään velvollisuudentuntoinen Don José poistuu Micaelan kanssa hetkeksi kotikyläänsä, mutta uhkaa vielä palata.
Viimeisessä näytöksessä ollaan härkätaistelussa, jonka Escamillo sanoo aikovansa voittaa Carmenin kunniaksi. Don José rukoilee Escamillon poistuttua areenalle Carmenilta vastarakkautta. Carmen kuitenkin heittää mieheltä saamansa sormuksen vasten tämän kasvoja. Epätoivoinen ja mustasukkainen Don José puukottaa raivoissaan Carmenin hengiltä samaan aikaan kuin riemuitsevat huudot areenalta juhlistavat Escamillon voittoa.
Päähenkilöitä esittävät solistit ovat osin ulkomaalaislähtöisiä (Hilary Summers, Mati Turi, Robert McLoud, Dong-Hoon Han) osin kotoisin Keski-Pohjanmaalta (Hannu Niemelä, Annika Mylläri, Anu Komsi, Annami Hylkilä, Sören Lillkung).
Tarinan viitekehykseen kuuluvien sotilaiden, katupoikien, tupakkatehtaan työläisnaisien ja kerjäläislapsien rooleissa esiintyvät monikymmenpäiset keskipohjalaiset aikuis- ja lapsikuorolaiset.
Kokkolassa oopperoiden toteutuksessa on totuttu käyttämään omaperäisiä ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Tällä kertaa sellaisia edustaa Juho Kuosmasen mykkäelokuva, joka liikkuvana kuvana, still-kuvina ja teksteinä sekä lavastaa esitystä että toimii oopperan librettona.
Kokkolan oopperakesän omaperäistä huumoria on elokuvassa mukana myös kuten yllättävä viittaus "Pihlajan pojista" alkuperäiselle libretolle uskollisessa käsikirjoituksessa. Myös vanhoista arkistofilmeistä löytyy useita herkullisia kohtauksia.
Hassua ja kivaa!
Kaikkein nuorimmat artistit Carmenissa ja samalla oopperakesässä ovat vasta 8-15 -vuotiaita kuorotyttöjä, jotka esiintyvät kahdessa näytöksessä sekä itsenäisesti että muiden kanssa. Kaikkiaan heitä on 12.
- Hassua ja kivaa, kertovat tytöt yhdestä suusta Carmen-kokemuksestaan, joka tosin ei ole heille ensimmäinen oopperalavalla, sillä jo viime kesänä he olivat mukana lastenoopperassa "Hästarna kommer".
Silloin mukana oli myös poikia, mutta tällä kertaa heitä ei saatu houkuteltua mukaan. Sääli, sillä ainakin tytöt ovat aidosti innostuneita. Sai pukeutua erikoisiin kerjäläisasuihin ja olla mukana osa isoa ja koreaa lavakokonaisuutta.
Carmenissa lauletaan ranskaksi, joka oli tuttu kieli ennestään vain Pariisissa asuvalle Elina Granjonille. Oudolla kielellä laulamisesta kertominen saa Kokkolan ympäristössä asuvien tyttöjen suut leveään hymyyn, ja varsinkin se, että kirjoitusasu poikkeaa niin paljon ääntämisestä. Niinpä yhdessä on kirjoiteltu sanoja foneettiseen asuun ja suurena apuna on tietenkin ollut myös Elina.
Nuorta voimaa oopperakesän orkesterissa
Kokkolan Oopperakesän pääorkesterina on tänä vuonna tuoretta nuorta voimaa uhkuva Uusi Filharmonia -orkesteri, joka soittaa sekä Carmenissa että avajais- gaalakonserteissa. Lisäksi monet sen jäsenet soittavat lauantain, sunnuntain ja maanantain kamarimusiikki-illoissa Kokkolan työväentalolla.
Uudeksi Filharmoniaksi orkesteri ristittiin itse asiassa vasta oopperakesää varten. Pääkaupunkiseudulla musiikin ammattiopiskelijoista tai juuri valmistuneista muusikoista koostuva, keikkaileva kokoonpano tunnetaan Se Ensemble -nimellä, mutta Carmenia varten ryhmää täydennettiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja konservatorion opiskelijoilla.
Orkesterin johtajana toimii Santtu-Matias Rouvali, joka tuli keskipohjalaisille tutuksi jo viime vuoden oopperakesässä. Silloin hän toimi Sakari Oramon avustajana ja johti myös yhden näytöksen Sebastian Fagerlundin Döbeln-oopperasta. Lyömäsoitinopinnot pohjanaan Rouvali jatkaa tätä nykyä opintojaan Sibelius-Akatemian kapellimestarilinjalla.
Carmenin harjoitukset järjestettiin niin, että Santtu Rouvali harjoitteli aluksi Helsingin puolessa orkesterin kanssa ja Sakari Oramo Kokkolassa laulajien kanssa. Lähempänä esityksiä osat vaihtuivat eli Rouvali ryhtyi ohjaamaan laulajia, kuten lopullisissa Carmen-esityksissäkin. Yhteisen sävelen kokenut mentori ja oppilas löysivät helposti.
- Olen kiitollinen, kun voin tehdä työtä Sakarin kanssa. Hän on vienyt omaa uraani eteenpäin, sillä ooppera oli minulle uusi juttu ja sen ohjaamisessa on omat niksinsä. Itse työ on kyllä tavallaan perinteistä, eikä soittajillekaan teknisesti vaikeaa, lava-asettelu tekee ohjaamisesta hankalan ja soittajien ohella pitää seurata myös solisteja. Lisäksi esitys on pitkä.
- Pikkuisen rankkaa valmistautuminen on ollut, mutta sitä ei ole huomannut niinkään harjoituksissa, vaan vasta niiden jälkeen, sillä harjoituksissa on niin paljon adrenaliinia veressä. Koko orkesteri on niissä innostunut ja tekee työtä raivolla, Rouvali kertoo.
Henkilökohtaisesti Santtu Rouvali uskoo suuntautumisen oopperaorkesteripuolelle pysyvämmin vaativan kypsymistä. Vielä toistaiseksi työskentely sinfoniaorkesterin kanssa tuntuu läheisemmältä.
Carmenissa huilua soittava Johanna Kärkkäinen pitää ensi kokemustaan soittaa ensi kertaa oopperassa hienona juttuna.
- Omasta takaa meillä on kaksi kapellimestaria, mutta nyt mukana on Sakke, jolla on taidon ohella nimeä. Carmenissa on saanut tehdä oopperaa myös hienojen solistien kanssa. Oopperassa yhdistyy kaikki tanssista alkaen, tässähän on lisäksi mukana myös elokuva, kertoo Johanna Kärkkäinen innoissaan.
Kamarimusiikki-iltoja työväentalolla
Snellman-salin lisäksi toinen keskeinen tapahtumapaikka tänä vuonna Kokkolan Oopperakesässä on Kokkolan vanha työväentalo. Siellä saadaan kolmena myöhäisiltana - lauantaina, sunnuntaina ja maanantaina - nautti sekä tasokkaista, mutta rennoista musiikkihetkistä, että maukkaasta ruoasta ja juomasta.Joka ilta klo 22.00 alkavissa musiikkihetkissä esiintyy festivaalin taiteilijoita mitä erilaisimmissa kokoonpanoissa - sekä solisteja että orkesterin ja kuoron jäseniä. Lisäksi joukossa on mutta lahjakkaita taiteilijoita ja nuoria lupauksia.
Lauantaina 3.7. oopperakesän ohjelmassa on myös oopperagaala, joka järjestetään Snellman-salissa klo 19.00. Silloin oopperakesän solistit ja kuoro laulavat Santtu-Matias Rouvalin johtaman Uuden Filharmonia orkesterin säestyksellä muun muassa tunnettuja oopperahittejä.
Tutustu kamarimusiikki-iltojen ohjelmaan
Lue Kokkolan Oopperakesän ohjelmalehti (pdf-tiedosto)
Kokkolan Carmenin lipuilla kova kysyntä
Kokkolan Oopperakesän pääteoksen Carmen-oopperan 2200 pääsylipusta oli runsas viikko ensi-iltaa myymättä enää 400. Kokkola Operan toiminnanjohtaja Annika Mylläri uskoo, että kaikki neljä Snellman-salin näytöstä myydään loppuun tapahtumaviikon 1.-6. heinäkuuta aikana.
- Kipakasti pitää lippu varata, mikäli haluaa pääsynsä varmistaa. Meille järjestäjille hyvä ennakkomyynti on tietenkin ollut helpotus, sillä oopperaproduktio on aina taloudellinen riski, Mylläri toteaa.
Vuodesta 2006 lähtien järjestettyinä Kokkolan oopperakesinä yleisömäärä on ollut pettymys vain vuonna 2007, jolloin sateiset kelit pitivät yleisön loitolla sinänsä tunnelmallisesta Öjan ulkoilmateatterista. Sen jälkeen esitykset on järjestetty varman päälle sisätiloissa. Myllärin mukaan myös keskipohjalaisten kynnys lähteä oopperaan on tuntunut laskevan vuosi vuodelta. Tavaramerkki "korkea laatu, matala kynnys" on kantautunut laajemmallekin. Ennakkolippuja on myyty eniten pohjalaismaakuntiin ja pääkaupunkiseudulle.
Georges Bizet´n maailmankuulu Carmen oli jo lähtökohtaisesti turvallinen produktio, koska suuri yleisö tuntee oopperan musiikin. - Carmen sisältää varmaankin suuremman määrän erittäin tarttuvia "korvamatoja" eli hittinumeroita kuin mikään muu ooppera kautta aikojen, luonnehtii musiikkia kapellimestari Sakari Oramo.
Uusi Filharmonia-orkesteriin kuuluu noin 60 soittajaa. Kuorossa on 35 laulajaa ja solisteja on kymmenen. Pääosan esittää Hilary Summers, joka lauloi myös Offerere -diptyykissä 2008 ja Lulussa 2009.
Lavaohjauksesta vastaa Juha Mustanoja. Kokkolan Ooppera tunnetaan oopperaperinteitä tuulettavista ratkaisuistaan. Tällä kertaa esitysten taustalla pyörii mykkäfilmi, jonka on ohjannut Juho Kuosmanen. Filmi sisältää myös ranskaksi esitettävän oopperan libreton suomeksi ja ruotsiksi eli katsojan silmien ei tarvitse liikkua hankalasti näyttämön, filmin ja librettolehtisen väliä.
Kokkola Operan taiteellinen johtaja Anu Komsi kehuu Kuosmasen työskentelyä. Esimerkiksi still-kuvien ja elävien otosten käyttö toimii hyvin suhteessa näyttämötapahtumiin ja aarioihin, koska ohjaaja on sisäistänyt musiikin hyvin.
Snellman-saliin mahtuu yleisöä viitisensataa henkeä. Näkyvyyden varmistamiseksi myös takariveiltä oopperayhdistys tilasi Kokkolan Palloveikkojen junioreilta sinne korotuksen.
Neljän Carmen-esityksen ohella oopperakesään kuuluu avajaiskonsertti ja oopperagaala Snellman-salissa sekä kolme kamarimusiikkiesitystä tunnelmallisella ja akustisesti hyvällä Kokkolan työväentalolla. Avajaiskonserttiyleisölle on tarjolla myös West Coast Operan ja Rso:n Lulu-tallenne Kaapelitehtaalta viime vuonna.
Kokkolan Oopperakesän kotisivut
UUTISARKISTO
.jpg)
