Tietoja Keski-Pohjanmaasta

Keski-Pohjanmaa on maakunta, joka rajoittuu etelässä Etelä-Pohjanmaahan ja Pohjanmaahan, idässä Keski-Suomeen, pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaahan ja lännessä Pohjanlahteen.

Hallinto

Maakunnan hallinnosta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto, jonka toiminta-alue kattaa yhdeksän varsinaista jäsenkuntaa ja viisi edunvalvontakuntaa.

Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäseniä ovat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan,  Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat.

Keski-Pohjanmaan liiton edunvalvontajäseniä ovat Kalajoen kaupunki sekä Reisjärven ja Sievin kunnat Pohjois-Pohjanmaan liiton, Kinnula Keski-Suomen liiton ja Kruunupyy Pohjanmaan liiton alueelta. 

EU-ohjelmatyössä Keski-Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen suuralueeseen yhdessä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa.

Kulttuurillinen ja toiminnallinen Keski-Pohjanmaa on hallinnollista maakuntaa laajempi. Niinpä muun muassa useiden keskeisten järjestöjen piiriorganisaatiot kattavat alueen, johon kuuluu edellä mainittujen Kalajoen, Sievin ja Reisjärven ohella myös muita kuntia Kalajokilaaksosta (Ylivieska, Alavieska, Nivala, Haapajärvi ja Pyhäjärvi). Vastaava yhteistyö on tiivistä etelän suunnassa etenkin Pietarsaaren ja Pedersören kanssa.

Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisten jäsenkuntien alue jakautuu Kokkolan ja Kaustisen seutukuntiin. Kokkolan seutukunta muodostuu Kokkolan ja Kannuksen kaupungeista. Kaustisen seutukuntaan kuuluvat Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Perhon, Lestijärven ja Toholammin kunnat.

Asuminen

Maakunnan väkiluku Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisten jäsenten alueella oli vuoden 2009 alussa 71.028 (väestötiheys 13,5 as/km²). Asukkaista ruotsinkielisten osuus on noin 9,3 prosenttia.

Väkiluku on ollut kasvussa viime vuosina. Kasvu on keskittynyt maakuntakeskus Kokkolan seudulle, joka oli asuntotuotannossa maan kärkialueita vuonna 2006. Keski-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan maan neljänneksi nuorin maakunta.

Alueen maankohoamisrannikko, vesistöt, jokilaaksot, suot ja metsät sekä maaseutu- ja kaupunkialueet luovat kauniit ja luonnonläheiset puitteet niin alueen maisemalle kuin asumisviihtyvyydellekin.

Elinkeinot

Työpaikkojen määrä on kehittynyt maakunnassa viime vuosina vahdilla. Esimerkiksi vuoden 2006 aikana työpaikkamäärän lisäys oli yli tuhat työpaikkaa. Kasvu kohdistui erityisesti palvelualoille.

Keski-Pohjanmaalle ominaisia vahvoja toimialoja palvelujen ohella ovat metalli- ja konepaja-teollisuus, puuala, kemianala, veneteollisuus, ict-ala ja maatalous. Lähivuosina näiden rinnalle on nousemassa kaivosala.

Työttömyysaste maakunnassa on alle koko maan keskiarvon, ja erityisesti Kokkolan alueella bruttokansantuoton kasvu on ollut erittäin nopeaa.

Myös maataloustuotannossa luottamus tulevaisuuteen näyttää vahvalta. Tuotantoinvestointeja on jatkettu ja maanviljelijöiden ikärakenne on maan nuorin.

Liikenneyhteydet

Keski-Pohjanmaan liikenteellinen asema on monipuolinen ja toimiva. Maakunnan sisäiset välimatkat ovat suhteellisen lyhyet, maakunta on ulkoa päin helposti saavutettavissa ja alueelta on vaivatonta liikkua muualle Suomeen ja ulkomaille.

Keski-Pohjanmaata halkovat valtatie 8 Turusta Ouluun, valtatie 13 Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin kautta Lappeenrantaan, valtatie 28 Kokkolasta Nivalan kautta Kajaaniin ja kantatie 63 Kauhavalta Kaustisen kautta Ylivieskaan.

Valtakunnan päärata Helsingistä Rovaniemelle kulkee Kokkolan ja Kannuksen asemien kautta. Osuus Kokkola-Ylivieska on tavaraliikenteeltään Suomen toisiksi vilkkain ja rakennetaan lähivuosina kaksiraiteiseksi.

Lentoliikenteessä Keski-Pohjanmaata palvelee Kokkola-Pietarsaaren lentoasema Kruunupyyssä. Vuonna 2008 sen kautta kulki 98.000 matkustajaa. Kruunupyystä on suoria yhteyksiä myös etelän lomakohteisiin.

Maakunnan pääsatama on Kokkolan satama, jonka vahvuuksia ovat tehokas palvelu, katettu lastaushalli ja 13 metriä syvä väylä.

Vuonna 2007 Kokkolan sataman kautta tuotiin noin 1,3 milj. tonnia ja vietiin noin 2,9 milj. tonnia. Maiden välisissä kauttakuljetuksissa Kokkolan satama oli maan merkittävin. Tärkeimmät tuontiartikkelit ovat öljy, lipeä ja teollisuuskemikaalit. Viennin pääartikkelit ovat malmit, rikasteet, rautapelletit, puutavara, sinkki, koboltti ja fosfaatti.

Myös Kalajoen satama on alueellisesti merkittävä. Sen vuotuinen tavaraliikenne on noin 350.000 tonnia, ja viennin osuus liikenteestä on noin 80 prosenttia. Päävientiartikkeli on sahattu puutavara, jota satamaan tuodaan Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueelta. Sahatavaran lisäksi Kalajoelta viedään vaneria, teräsrakenteita, rautaromua, kasvuturvetta, viljaa ja puupellettiä.

Keski-Pohjanmaalle rakennetaan kolmen vuoden sisällä kolmen vuoden sisällä valokuituun perustuva avoin tietoverkko, jossa asiakas voi itse valita, mitä palveluja hän ottaa valokuitukaapelia pitkin kotiinsa.