Hyvinvointi
Lapsille ja nuorille uusi yleisurheilukiertue talveksi
Keski-Pohjanmaan Yleisurheilu ry ja Keski-Pohjanmaan Liikunta ry järjestävät talvikauden 2008-2009 aikana uudenlaisen yleisurheilua esittelevän lajikiertueen. Kiertueen tavoitteena on löytää uusia lapsia ja nuoria mukaan seuratoimintaan samalla kun yleisurheilun parissa jo mukana oleville tarjotaan tilaisuus saada monipuolista ja laadukasta lajitietoutta asiantuntevien valmentajien johdolla.
Gepardin Yleisurheilu -kiertue on tarkoitettu kaikille 9 - 15-vuotiaille tytöille ja pojille, jotka ovat kiinnostuneita, innostuneita ja halukkaita oppimaan yleisurheilun lajitaitoja. Aiempaa lajikokemusta ei tarvita. Kiertueen kohderyhminä ovat yhtä lailla lapset ja nuoret, joille laji on tuntematon tai vain vähän tuttu kuin nekin, jotka lajia jo harrastavat.
Myös muiden lajien harrastajat voivat tulla kehittämään omia yleisurheilutaitojaan. Helinä Marjamaa Keski-Pohjanmaan Yleisurheilusta sanoo vetäneensä juoksuharjoituksia varsinkin jalkapalloilijoille ja pesäpalloilijoille nimenomaan valmentajien pyynnöstä. Myös hyppy- ja heittoharjoitukset tukevat muiden lajien harrastajia.
Kiertueen lajivalmennusiltoja järjestetään 4. marraskuuta lähtien 11 paikkakunnalla Keski-Pohjanmaalla. Lajivalmennustapahtumia on syksyn, talven ja kevään mittaan yhteensä 36. Päätöshuipentuma on toukokuun lopulla Kokkolassa. Järjestäjät odottavat tapahtumiin yhteensä tuhat lasta ja nuorta.
Lajivalmennustapahtumat auttavat lapsia ja nuoria löytämään yleisurheilun sisältä itselleen sopivan lajin vaikkapa jatkamaan keskipohjalaista yleisurheiluperinnettä. Toisaalta ne edistävät myös lasten ja nuorten yleistä liikuntaharrastusta.
Keski-Pohjanmaan Yleisurheilun, KePY:n, rooli kiertueella painottuu lajivalmennusiltojen järjestelyihin. Keski-Pohjanmaan Liikunta, KePLi, vastaa kiertueen viestinnästä, kotisivujen päivittämisestä ja ilmoittautumisten vastaanottamisesta. Keskipohjanmaa -lehden kanssa järjestöt tekevät yhteistyötä markkinoinnin saralla. Lajivalmennusiltojen käytännön toteutuksesta vastaavat urheiluseurat.
Kiertuepaikkakunnat ja lajivalmennusillat:
Alavieska: kiekko
Haapajärvi: seiväs
Himanka: pituus
Kälviä: kestävyysjuoksu
Kannus: kolmiloikka
Veteli: kuula
Kokkola: aitajuoksu ja keihäs
Kaustinen: moukari
Kalajoki: pikajuoksu
Nivala: korkeus
Reisjärvi: kävely
Lisätietoja:
Keski-Pohjanmaan Yleisurheilu ry: Jouko Salmela, 040 - 5814 090
Helinä Marjamaa, 043 - 8200 942
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry: Petri Harsunen, 0400 - 365 607
Jenna Ketonen, 044 - 0916 076
Tutustu tarkemmin mm. lajivalmennusiltojen aikatauluihin ja ilmoittaudu tämän linkin kautta
Historiateos kertoo aktiivisesta hiihtomaakunnasta
Keski-Pohjanmaan hiihdon järjestäytyneen toiminnan 75-vuotistaival on saanut oman historiateoksen "Latua! Keski-Pohjanmaalta". Keski-Pohjanmaan Hiihto ry julkaisi kirjan 2.10.2008 Pyhäjärvellä.- Kirja on kunnioitus Keski-Pohjanmaan hiihtoseuroissa tehdylle seuratyölle, hiihtäjille, saavutuksille ja tulevan odotukselle, kertoo kirjan toteutuksesta vastannut Eero Heikkilä Pyhäjärveltä.
Historiateoksen 287 sivulla esitellään hiihdon vaiheet Keski-Pohjanmaalla. Teoksessa on reilusti yli 300 hiihtoaiheista henkilö- tai tilannekuvaa. Laajasta yli 50 sivua sisältäneestä tilasto-osuudesta löytyvät järjestöpuolella vaikuttaneet, piirinmestarit, SM-laduilla menestyneet piirin hiihtäjät sekä Keski-Pohjanmaalla järjestetyt arvokilpailut.
Keski-Pohjanmaan Liikunnan toiminta-alueella on kaksi olympiavoittajaa, Helena Takalo Pyhäjärveltä ja Mika Myllylä Haapajärveltä. Heidän lisäkseen aikuisten arvokisamitaleja ovat maakuntaan tuoneet Vetelin Urheilijoiden Hannu Taipale ja Kalajoen Junkkarien Jussi Kurikkala. SM-mitalisteja Keski-Pohjanmaalla on moninkertainen määrä.
Maakunnan hiihtohistoria ei unohda seuratyötä eikä muita menestyksen taustavoimia. Kirjan helmiä ovat eri paikkakuntien hiihtohistorian esittelyt. Muita erikoisuuksia ovat esimerkiksi hiihtovoiteiden kehittäjä Julius Salmelan sekä Laasasen suksitehtaan omistajan Kullervo Laasasen tarinat.
Lähes kolmivuotinen kirjaurakka
Historiakirjan suunnittelu käynnistyi syksyllä 2005. Kirjatoimikunnan ovat muodostaneet Tuomo Hankaniemi, Reijo Alakoski, Eero Heikkilä, Aulis Hietalahti, Erkki Kujala sekä Petri Harsunen. Työskentelyä varten saatiin Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahastolta apuraha.- Historiatyö on ollut erittäin mielenkiintoinen ja motivoiva projekti, johon on osallistunut yhteensä 23 eri kirjoittajaa. Lisäksi työhön on tarvittu Sanomalehti Keskipohjanmaan ja Kalajokilaakson kuva-arkistoja. Järjestölliset tiedot eri vuosilta on saatu Keski-Pohjanmaan Liikunnan nykyisin omistamista arkistoista, kertoo historiatyöryhmän puheenjohtaja Tuomo Hankaniemi.
Kirjan kysyntä yllätti
Kirjan lopullinen painosmäärä nousi 1200 kappaleeseen. Hiihtoseurojen ennakkomyyntikampanja sekä yhteisöille suunnattu kirjamyynti onnistui erinomaisesti. Kirjaa on tilattu jo ennen ilmestymistään noin 700 kappaletta. Suurin ennakkotilaus - 200 kappaletta - tuli Kalajoen Junkkareilta. Muiden seurojen tilaukset vaihtelivat 20-50 kappaleen välillä. Kirjoja voi ostaa hiihtoseurojen yhdyshenkilöiltä (www.kephi.com) tai Keski-Pohjanmaan Liikunnan toimistosta.
- Kirjamyynnistä saadut varat tullaan käyttämään lyhentämättömänä seurojen hiihtotoiminnan tukemiseen sekä piirin nuorten hiihtäjien leiritykseen, hehkuttaa kirjan kustantamisesta vastanneen Keski-Pohjanmaan Hiihdon puheenjohtaja Reijo Alakoski.
Olympiakasvatus tukee yhteisöllisyyttä
Olympia-aatteen eettistä arvomaailmaa vaaliva Suomen Olympia-Akatemia on tuottanut kouluille materiaalipaketin, joka tukee koulujen kasvatustehtävää. Pakettiin sisältyy eri aineiden oppitunneille tehtäviä, jotka korostavat reilua peliä, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, ystävyyttä ja yhteistyötä.Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Kokkolaan kokoontuneen Olympia-Akatemian puheenjohtaja Anja Järvinen uskoo, että paketti sisältää myös osasen, jonka puuttumisesta nykykoulua on viime aikoina kovasti arvosteltu eli yhteisöllisyyden kokemisen.
Materiaalipaketti on ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien. Yleisimmin sitä käytetään koulujen olympiaviikoilla, joita vietetään samaan aikaan varsinaisten olympialaisten kanssa. Tehtävävinkkeihin kuuluu muun muassa leikkimielistä liikuntaa ja tutustumista kisojen isäntämaan tai osallistujamaiden maantieteeseen ja historiaan.
Tehtävissä korostetaan koko ryhmän yhteistyötä, yrittämistä ja parhaansa tekemistä, ei henkilökohtaista menestystä. Mitalit ja stipendit jaetaan menestymisestä reilun pelin toteuttamisessa. Parhaiten Olympia-Akatemia katsoo onnistutun silloin, kun olympiaviikko innostaa jatkamaan reilun pelin henkeä koulussa läpi lukuvuoden.
Pekingin kisojen aikana olympiaviikon järjestämiseen otti osaa 166 koulua ja noin 27000 oppilasta eri puolilta Suomea. Keski-Pohjanmaalta mukana oli muutama koulu Kokkolasta, Himangalta, Kaustiselta ja Kannuksesta.
Hyviä kokemuksia
Koivuhaan koulu vietti olympiaviikkoa kaikilla luokilla esikoulusta kuudesluokkalaisiin. Koulu muun muassa järjesti omat olympiakisat raviradan kentällä avajaisineen ja päättäjäisineen. Luokissa tutustuttiin isäntämaa Kiinaan ja selvitettyjen tietojen perusteella laadittiin näyttely.Villan koululla tutustuttiin olympia-aatteeseen, kulttuuriin ja historiaan. Kukin luokka tutustui omaan nimikkomaahansa ja kaikki yhdessä Kiinaan. Koululla vieraili Kokkolassa asuva kiinalaisprofessori ja kiinalaislapsia. Myös villalaiset tutustuivat eri urheilulajeihin ja järjestivät omat olympialaiset. Lajeina oli muun muassa kaverinkanto ja saappaanheitto.
Reilun pelin teemaa molemmat kokkolalaiskoulut aikovat jatkaa koko vuoden. Olympiaviikon järjestämisestä niille jäi pelkästään hyviä kokemuksia.
Olympiakasvatuspaketti on sovellettavissa myös yläkouluihin. Vääksyn yläkoulussa näin tehtiin ja kokeilusta saatiin erittäin hyviä kokemuksia.
- Olympiaviikko edisti ryhmäytymistä. Se nopeutti luokanvalvojien tutustumista oppilaisiin ja seiskaluokkalaisten tutustumista kouluunsa ja sen ympäristöön. Kasi- ja ysiluokkalaisille viikko palautti mieleen ryhmätoiminnan tärkeyden, kertoi opettaja Oskari Breilin Kokkolassa.
Kulttuurikunto-kampanja kannustaa työhyvinvoinnin kehittämiseen
Suomen Kulttuurirahasto ja Yleisradio käynnistävät valtakunnallisen Kulttuurikunto-kampanjan lokakuun alussa 2008. Kampanjan tavoitteena on saada suomalaiset harrastamaan kulttuuria vähintään kolme kertaa viikossa puolen tunnin ajan.
Kampanjan keskeisenä välineenä on kulttuurikuntokortti, jonka saa Kulttuurikunnon nettisivuilta ja kulttuurilaitoksista. Korttia tarjotaan myös työnantajien käyttöön. Päämääränä on kannustaa työnantajia ottamaan kulttuurikuntoilu osaksi työhyvinvoinnin kehittämistä - ja samalla nostamaan työpaikan vetovoimaa.
Kulttuurikunto pyrkii yhdistämään kulttuuritarjonnan, työantajien kannustuksen, ja kulttuurikuntoilijoiden aktiivisuuden verkostoksi, jossa kaikki hyötyvät. Kulttuurikunto-kampanja tavoitteena on poistaa kulttuurin käyttöön liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja, innostaa uusien lajien kokeiluun, saada aikaan myönteisiä kulttuurielämyksiä ja tehdä kulttuurin käytöstä helppo osa arkea.
Kaustisen Pohjan-Veikot KKI-seurapilotiksi
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman johtoryhmä on hyväksynyt seitsemän uutta urheiluseuraa valtakunnalliseen kaksivuotiseen terveysliikunnan kehittämishankkeeseen. Kokeilun tavoitteena on luoda edellytyksiä urheiluseuran aikuisliikunnan palvelujen laadun kehittämiseen päätoimisen työntekijän avulla. Pilottiseuroiksi on valittu Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry, Jyväskylän Naisvoimistelijat ry, Kaustisten Pohjan-Veikot ry, Kemin Lämärit ry, Mikkelin Kilpa-Veikot ry, Puijo Wolley Juniorit ry ja Puistolan Urheilijat ry.KKI-ohjelma myöntää valituille seuroille kaksivuotisen hanketuen yhteensä 20.000 euroa per seura. Hanke käynnistyy Kaustisella alkusyksyn aikana. Hanke edellyttää merkittävästi myös paikallista rahoitusta, johon Kaustiselta ovat lähdössä seuran lisäksi mukaan mm. kunta ja muita paikallisia yrityksiä ja työpaikkoja. KKI-ohjelman tavoitteiden mukaisesti seuratukihankkeen tavoitteena on saada yli 40-vuotiaat riittämättömästi liikkuvat kaustislaiset houkuteltua liikunnan pariin.
Paikalliset KKI-seurapilotit tekevät tiivistä yhteistyötä SLU-alueiden mm. KePLi:n kanssa ohjaajakoulutuksissa. Seurat ovat velvollisia raportoimaan hankkeen tuloksista KKI-ohjelmalle ja Kuntoliikuntaliitolle.
- Tavoitteenamme on mahdollistaa liikuntapalveluita kaikille kuntalaisille riippumatta iästä, kunnosta tai asuinpaikasta. Kaustisella on useita sivukyliä mm. Puumala, Järvelä, Köyhäjoki ja Salonkylä, joista löytyy runsaasti potentiaalisia liikkujia, kertoo Kaustisen Pohjan-Veikkojen toiminnanjohtaja Marko Takala.
- Terveysliikuntaryhmät urheiluseurassa täydentäisivät nykyisiä liikuntamuotoja sekä huomioisivat paremmin mm. yli 40-vuotiaat työssä käyvät ihmiset, eläkeläiset sekä muut erityisryhmät. Viime vuonna aloitimme onnistuneesti aikuisten juoksukoulutoiminnan yhteistyössä KePLi:n kanssa, kertoo KKI-ohjelman päätöksestä tyytyväinen Takala.
Maakuntaliitto, NYT2 -hanke ja KePLi panostavat yhteiseen hyvinvointiviestintään
- Keski-Pohjanmaa terveemmäksi ja viihtyisämmäksi, siinä tiivistetysti KePLi:n, Keski-Pohjanmaa.NYT2-hankkeen ja Keski-Pohjanmaan liiton tavoitteet yhteistyölle, kertovat maakuntajohtaja Altti Seikkula, projektipäällikkö Airi Hakala ja KePLi:n aluejohtaja Petri Harsunen uuden syntyneen kolmivuotisen yhteistyösopimuksen tavoitteista.
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry, Keski-Pohjanmaan liitto ja maakunnan viestintä- ja markkinointihanke, NYT2 -hanke ovat solmineet kolmivuotisen yhteistyösopimuksen maakunnan hyvinvointiviestintään ja tapahtumayhteistyöhön. Liitto on jo aiemmin ollut vuodesta 2006 saakka mukana tukemassa KePLi:n toteuttamaa "Liikunnan Kumppanuus"-hanketta. Yhdeksi yhteistyötavoitteeksi on kirjattu voimistaa Keski-Pohjanmaan kansalaismaakuntaa, jossa KePLi:llä yhtenä suurimmista kansalaisjärjestöistä on merkittävä rooli yhteisöllisyyden edistäjänä.
Yhteistyöllä tavoitellaan maakunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia liikunnan avulla. Tavoitteena on edistää maakunnan tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin panostavana maakuntana. Yhtenä tavoitteena on lisätä omatoimista liikkumista ja terveyden edistämistä. Erityishuomiota kiinnitetään vähän liikkuviin lapsiin, nuoriin ja aikuisiin.
Tapahtumayhteistyöstä näkyvin tapahtuma on ollut Kokkola City Run -tapahtuma, joka on jo kahtena keväänä kerännyt maakuntakeskukseen suuret kuntoilijamassat. Tapahtumayhteistyö laajenee kesän aikana uudella Kaustinen Folk Run-tapahtumalla. Syksyllä käynnistyy kouluihin kohdistuva välituntiliikunta-projekti, jolla pyritään saamaan kaikki koululaiset liikkeelle koulupäivän ja välituntien aikana. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten liikunta on noussut yhteistyösopimuksessa esille.
- Olemme KePLi:ssä tyytyväisiä tähän saakka toteutuneeseen yhteistyöhön. Uskomme, että pystymme palvelemaan lähivuosina entistä paremmin ja monipuolisemmin maakunnan asukkaita, seuroja ja kuntia maakunnan hyvinvoinnin edistämisessä liikunnan avulla, kertoo KePLi:n aluejohtaja Petri Harsunen tyytyväisenä.
Tutustu tarkemmin yhteistyösopimuksen sisältöön (powerpoint)
Kokkola City Run sai kuntoilijamassat liikkeelle
Järjestyksessään toinen Kokkola City Run 9.5.2008 saavutti suursuosion. Matkaan lähti juosten, kävellen tai sauvakävellen yli 2900 osallistujaa, mikä nosti Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n järjestämän kuntoilutapahtuman pohjoisen Suomen suurimmaksi.
Edellisvuoden osallistujamäärä ylittyi lähes 1100 hengellä. Koska tapahtumaan piti ilmoittautua runsas viikko etukäteen, suosion kasvua ei selitä edes ihanteellinen sää poutaisessa vajaan 15 asteen lämpötilassa. Kokkola City Runiin oli saavuttu koko maakunnasta. Tavallisimmin liikkeelle oli lähdetty työ- ja kaveriporukoittain.
Kauppakeskus Chydenian luota lähtenyt reitti kulki Tehtaankadun ja Mariankadun kautta Suntinsuun leirintäalueelle ja kääntyi Vanhansatamanlahden hienon merinäköalakierroksen jälkeen takaisin kohti keskustaa Suntin rantakävelyreittejä pitkin. Matkaa reitille kertyi seitsemän kilometriä. Osa juoksufaneista kiersi reitin toiseenkin kertaan.
Kuntoilutapahtumaan sai osallistua joko ajan kanssa tai ilman. Viimevuotiset ongelmat reittimerkinnöissä ja ajanotossa pystyttiin valtaosin korjaamaan, joskin parannettavaa projektinvetäjä Risto Alakorven mukaan kriittisesti tarkasteltuna yhä jäi. Kolmen minuutin välein porrastetut lähdöt juoksijoille, kävelijöille ja sauvakävelijöille toimivat mainiosti lähtöruuhkan tasaajina ja liikennejärjestelyt onnistuivat hyvin.
Erityisen tyytyväisiä järjestelyihin olivat kuntoilu- ja reippailumielessä matkassa olleet. Starttia edeltänyt ohjelma, muun muassa Marja-Liisa Kirvesniemen haastattelu, Jukka Laaksosen imitaatio- ja vitsiesitys, Suomen pohjoisimman sambakoulun Samba el Gambon tanssi ja juuri ennen lähtöä Abban tahtiin vedetty reipas alkujumppa vetivät huulille hymyt, jotka eivät hyytyneet edes matkan rasituksista.
Risto Alakorven mukaan Kokkola City Run halutaan pitää myös jatkossa ennen kaikkea iloisena, kuntoiluun innostavana tapahtumana. Keski-Pohjanmaan Liikunnan aikeissa ei ole houkutella mukaan juoksutapahtumia aktiivisesti kiertäviä harrastajia eri puolilta maata.
Viime vuotiseen tapaan KePLi nimesi kaksi kummiurheilijaa maakunnasta. Valmennusstipendit saivat Mari Järvenpää (Kokkolan Veikot) ja Tommy Granlund (Gamlakarleby Idrottsförening).
Lestijärvi voitti kuntakisan selvästi
Kokkola City Runin yhteydessä käytiin kuntakisa Keski-Pohjanmaan maakuntaviestialueen 26 kunnan kesken. Suhteessa eniten omia kuntatyöntekijöitään tuonut kunta palkittiin Keski-Pohjanmaan liiton sekä maakunnan viestintä- ja markkinointihanke Keski-Pohjanmaa.NYT2:n lahjoittamalla kannustuspalkinnolla. Kuntakisan voitti Lestijärven kunta, jonka työtekijöistä peräti 38 prosenttia osallistui Kokkola City Runiin.
Tulokset (osallistujamäärä ja osuus työntekijöistä)
1. Lestijärvi 27 38,6 %
2. Veteli 51 27,4 %
3. Lohtaja 35 23,3 %
4. Kälviä 61 17,1 %
5. Kokkola 350 16,9 %
6. Toholampi 48 15,1 %
7. Kruunupyy 53 13,5 %
8. Himanka 25 10,9 %
9. Perho 15 5,9 %
10. Ylivieska 19 3,3 %
11. Kannus 12 3,0 %
12. Haapajärvi 5 1,2 %
Nivala aktiivisin uudistuneessa kansanhiihtokampanjassa
Nivala oli monella rintamalla innokkain kansanhiihtopaikkakunta KePLin toimialueella tammi-maaliskuun aikana käydyssä kampanjassa.Kuntien sarjassa Nivalassa kirjattiin suorituksia 53450. Toiseksi sijoittui Haapajärvi (35262) ja kolmanneksi Kalajoki (35053). Järjestys oli sama myös asukaslukuun suhteutettuna. Alle 15-vuotiaiden sarjassa eniten hiihtokilometrejä keräsi Teemu Häkkilä (1033 km) ja yli 15-vuotiaissa Minna Niemimäki (2780 km), molemmat Nivalasta. Eläkeläisten sarjassa suurimman määrän hiihtokilometrejä kirjasi Taisto Kettu Kokkolasta (4000 km).
Kouluista paras oli Aittolan koulu Nivalasta. Pienten työpaikkojen sarjan voitti Perhon Osuuspankki, keskikokoisten Kokkolan Osuuspankki ja suurten sarjan Lions-piiri 107 O. Halpa-Halli -ketjun yksiköistä paras oli Nivalan myymälä, Lions-piirin klubeista Pietarsaari.
Yhteensä kampanjakirjauksia teki noin 180.000 henkilöä ja kasaan saatiin 230.608 suoritusta kolmen kuukauden aikana. Huonojen hiihtokelien seurauksena yllettiin vain noin puoleen parhaimpien vuosien määrästä.
Kuluneen talven kampanjassa oli ensimmäistä kertaa käytössä sähköinen liikuntapäiväkirja, jonne jokainen osallistuja sai käydä kirjaamassa rekisteröitymisen jälkeen päivittäiset liikuntasuorituksensa. Perinteistä kirjaamiskäytäntöä käytti toki vielä enemmistö, mutta sähköistä liikuntapäiväkirjaakin jo neljännes kuntoilijoista. Sähköinen liikuntapäiväkirja on käytössä koko loppuvuoden ajan, mutta sen osoite muuttuu 1.7.2008 lähtien.
Toinen uudistus oli maakunnallisen kampanjailmeen luominen ja materiaalien työstäminen uusiksi. Materiaaleissa oli näkyvissä maakunnan markkinoinnin yleisilme.
Keskussairaalassa aloitetaan mittavat rakennustyöt
Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on määrä aloittaa kaksi uutta laajennusvaihetta kesällä 2008. Ensiapusiiven ja logistiikkakeskuksen uudet tilat valmistunevat vuoden 2009 aikana.
Ensiapusiiven laajennusosaan siirretään sairaalan päiväkirurginen osasto ja perustetaan lisää dialyysipaikkoja. Laajennuksen ansiosta myös ihopoliklinikka pääsee väljempiin tiloihin ja kipupoliklinikka saa ensimmäistä kertaa pysyvät, sille varta vasten suunnitellut tilat.
Ohikulkutien puoleiseen logistiikkakeskuksen uudisrakennukseen on tulossa hankinta- ja materiaalihuollolle sekä keittiölle nykyistä käytännöllisemmät tilat. Tavoitteena on, että logistiikkakeskus voi tarjota sairaalan lisäksi lähialueelle apuväline- ja keittiöpalveluja sekä apteekkitavara- ja materiaalihuoltoa kattavasti ja edullisesti. Uudisrakennukseen siirtyy myös sairaalan hallinto.
Logistiikkakeskuksen rakentaa Kiinteistöyhtiö H-seitsikko, joka vuokraa tilat sairaanhoitopiirille. Yhtiö on tosin ainakin alkuvaiheessa yksin sairaanhoitopiirin omistama, mutta järjestely auttaa sairaanhoitopiiriä ennakoimaan kustannuksensa varsinaisessa toimintabudjetissaan. Molempien vaiheiden rakennuskustannukset ovat 7,5 miljoonaa euroa, muun muassa rakennuskustannusten nousun vuoksi alkuperäistä kustannusarviota suuremmat.
Rakennussuunnitelmaan sisältynyt kaksikerroksinen pysäköintitaso on siirretty mietintätauolle, koska sairaanhoitopiirin hallitus ei ollut ainakaan tässä vaiheessa valmis ottamaan sairaala-alueella käyttöön parkkimaksuja, joilla pysäköintitason rakennuskustannukset oli tarkoitus osittain kattaa. Tauon aikana mietitään, tarvitaanko taso vai saadaanko lisäparkkipaikat järjestettyä muualta. Rakennusvaiheen ajaksi tilapäisiä paikkoja joudutaan joka tapauksessa järjestämään.
Keskussairaalan suurimmat rakennustyöt sitten sen valmistumisen alkoivat vuoden 2008 alussa valmistuneen psykiatrian uudisrakennuksen rakentamisella, jolloin psykiatrian kaikki yksiköt pääsivät yksiin ja ajanmukaisiin tiloihin. Tänä vuonna alkavien hankkeiden valmistuttua investoinnit jatkuvat sairaalan vanhan puolen peruskorjauksella.
Sähköinen liikuntapäiväkirja käytössä läpi vuoden
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n kehittämä liikuntapäiväkirja internetissä liikuntasuoritusten kirjaamiseen on kuntoilijoiden käytössä kansanhiihtokampanjan päätyttyäkin. Päiväkirjaa ei nollata välillä, vaan suoritusten kokonaismäärä kasvaa koko vuoden ajan tilanteesta, johon hiihtokauden päätyttyä jäätiin.
Lajinvaihto käy muutenkin näpsäkästi, sillä liikuntasuoritukseksi luetaan mikä tahansa, vähintään 30 minuutin liikuntahetki päivässä joko kerralla tai lyhyemmissä jaksoissa, esimerkiksi työ- ja koulumatkoina. Itse asiassa laji oli vapaa jo talvella, vaikka liikuntapäiväkirja otettiinkin käyttöön perinteisen kansanhiihtokampanjan alkaessa.
Liikuntapäiväkirja käyttöohjeineen löytyy sen omilta internet-sivuilta. Jokainen päiväkirjan käyttäjäksi rekisteröitynyt voi tehdä merkintänsä siihen kerran viikossa joko netin tai matkapuhelimen kautta. Tilanteen kehittymistä voi seurata kuka tahansa. Päiväkirjan käyttäjä voi kuitenkin halutessaan kieltää omien suoritustensa julkisen näyttämisen netissä.
Kansanhiihtokampanjan hiihtokilometrit ja loppuarvonnan tulokset julkistetaan 25. huhtikuuta. Kampanjaan ja arvontaan sai osallistua sähköisestä päiväkirjasta huolimatta myös perinteisellä paperisella päiväkirjalla.
Terveysliikunnan lisääminen on tärkeä haaste kunnille ja yrityksille
Puolentoista sataa liikunta- ja terveysalan vaikuttajaa pohti keinoja lisätä aikuisväestön terveysliikuntaa "Kunnossa kaiken ikää" -ohjelman valtakunnallisessa katselmuksessa 13.-14. maaliskuuta Kokkolassa.
KKI -ohjelma on kannustanut työikäisiä ja ikääntyneitä liikunnallisempaan elämäntapaan muun muassa esittelemällä kampanjoin uusia lajeja. Se on pyrkinyt välttämään kuntoiluun usein liitettyä pakkopullan makua ja pitänyt lähtökohtanaan, että jo kohtuullinen ja säännöllinen liikunta auttaa työikäisiä säilyttämään työkykynsä eläkeikään saakka ja ikääntyneitä selviytymään itsenäisesti pitempään.
Seminaarissa puhunut peruspalveluministeri Paula Risikko korosti liikunnan merkitystä sairauksien ja ikääntymisongelmien ennaltaehkäisyssä. Hän arveli, etteivät kunnat ole käyttäneet hyväkseen kaikkia mahdollisuuksiaan edistää terveysliikunnan harrastusta.
Kuntien tulisi hänen mukaansa muun muassa huomioida terveyttä edistävä liikunta useammilla hallintosektoreilla kuin tähän asti. Liikunta ei saa jäädä yksin liikuntatoimen vastuulle, vaan sen on oltava osa myös liikenne-, sosiaali-, ympäristö-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaa sekä maankäytön suunnittelua. Kunnat tarvitsevat yhteisen terveysliikuntastrategian, joka vielä monelta kunnalta puuttuu.
Liikuntatoimen ja terveyssektorin yhteistyö on välttämätöntä riskiryhmien tavoittamisessa, neuvonnassa sekä asiakkaiden ohjaamisessa heille sopiviin liikuntaryhmiin. Liikunnan tulisi kuulua myös muun muassa vanhusten, pitkäaikasairaiden, mielenterveyspotilaiden, liikuntavammaisten ja sosiaalisesti syrjäytyneiden kuntouttamiseen.
Vaikka Suomessa on lähes 30.000 lähinnä harrastus- ja terveysliikuntaan tarkoitettua liikuntapaikkaa, ministerin mukaan olisi tärkeä luoda paremmat puitteet myös arki- ja lähiliikuntaan. Puistojen, leikkikenttien ja viheralueiden läheisyys ja niiden viihtyisyys voivat olla jopa ratkaisevia ihmisten päivittäisen liikunnan kannalta.
- Tärkeimmät päätökset tehdään yksilötasolla. Ihmiset luovat itse omaa elämäänsä valinnoillaan ja toiminnallaan, totesi Risikko. Tiedontarjonta, terveellisempi ympäristö ja paremmat puitteet kannustavat terveellisempiin valintoihin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVAn, johtaja Risto E.J. Penttilä sanoi ikääntymisen, työn ja vapaa-ajan sekoittumisen sekä fyysisen kunnon heikkenemisen heijastuvan kielteisesti henkilöstön jaksamiseen, työkykyyn ja vireyteen. Lisäksi työhyvinvoinnin laskun seurauksena suomalaiset myös jäävät eläkkeelle keskimäärin jo 59-vuotiaana.
Yritysten näkökulmasta työntekijöiden fyysisen kunnon laskun heikentää niiden tulosta. Varhainen eläkkeelle jäänti samaan aikaan kun työmarkkinoille on tarjolla aiempaa vähemmän väkeä johtaa puolestaan työvoimapulaan.
Penttilän mukaan yritysten olisikin otettava työntekijöidensä fyysisen kunnon parantaminen vakavaksi haasteeksi. Yrityksissä, joissa näin on tehty, on saatu hyviä tuloksia. Kannustaminen liikuntaan on syytä kirjata yrityksen arvoihin ja strategioihin. Ratkaisumallit voivat vaihdella yrityskohtaisesti, mutta tärkeää on, että yritys myös sitoutuu siihen toimitusjohtajaansa myöten.
Lisää Kokkolan KKI-katselmuksen alustuksista ja tunnelmista täältä.
Urheiluseuroilla mahdollisuus lähteä laajentamaan paikallisia hyvinvointipalveluja
Suomen Liikunnan ja Urheilun valtakunnallinen EU-hanke hakee urheiluseuroja paikallisten hyvinvointipalvelujen kehitystyöhön eri puolille maata. Hankkeen tavoitteena on, että 45 pilottiseuraa ryhtyy laajentamaan liikunnallisia hyvinvointipalveluja päätoimisten työntekijöiden avulla. Tarkoitus on, että työsuhteet jäisivät asteittain laskevan palkkatuen avulla pysyviksi.Työntekijöiden tarjoamia palvelutuotteita olisivat aikuisten osalta muun muassa työpaikka- ja taukoliikunnan järjestäminen, henkilökohtaisten kunto-ohjelmien laatiminen ja kansalaisten tutustuttaminen eri liikuntalajeihin. Lasten ja nuorten palveluja olisivat esimerkiksi liikuntakerhojen, välitunti-, iltapäivä- ja lomaliikunnan sekä päiväkoti- ja perhepäivähoitoliikunnan kehittäminen ja vetäminen.
Keski-Pohjanmaan Liikunta on mukana SLU:n vetämässä hankkeessa ja toivoo, että maakunnan seurat hakeutuisivat pilottiseuraehdokkaiksi joko yksin tai yhteistyössä naapuriseurojen kanssa maaliskuun puoliväliin mennessä, jolloin valtakunnallinen haku päättyy. KePLissä uskotaan, että Keski-Pohjanmaalta hankkeeseen pääsee mukaan jopa 4-5 seuraa.
Hakeutumisesta lähiympäristön hyvinvoinnin kehittämiseen lisää KePLin sivuilla.
Keskussairaalan uudet tilat otettiin käyttöön
Keski-Pohjanmaan keskussairaala panostaa lähivuosina tilojen ja palvelujen kehittämiseen. Merkittävä askel otettiin tammikuussa, jolloin psykiatrian yksikön uudet tilat otettiin käyttöön.
Kyseessä on uutta ajattelua edustava yksikkö. Psykiatrista sairaalahoitoa ei enää voi rakentaa erilleen muusta sairaalasta, koska akuutti psykiatrinen sairaalahoito tarvitsee nykyisin lääketieteellisiä tutkimuksia ja yhteistyötä muiden erikoisalojen kanssa.
Yksikössä on tilat neljälle osastolle ja kahdeksalle avohoidon työryhmälle. Valtaosa psykiatrisesta hoidosta on avohoitoa ja sairaalahoidon käyttö lähes aina lyhytkestoista.
Medi-lehti nyt koko Suomen luettavana
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julkaisi marraskuussa 2007 asiakaslehden Medi, joka jaettiin yli 75.000 talouteen. Paitsi että lehdessä esiteltiin sairaanhoitopiirin tarjoamia palveluja, siinä kerrottiin myös siitä, mitä jokainen voi itse tehdä oman terveytensä hyväksi.Tuosta terveystiedosta hyötyvät kaikkii asuinpaikasta riippumatta. Siksi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa Medi-lehden nyt tietoverkkojen kautta jokaisen suomalaisen luettavaksi.
Vilkaise - se kannattaa!
UUTISARKISTO
