Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka perustuu Suomen hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2011 kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2016. Kehittämissuunnitelma toimii hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmana sisältäen koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjat.

UUDEN KESU2020 -asiakirjan valmistelu on käynnistynyt vuonna 2014. Se luo perustan seuraavan hallituksen koulutuspolitiikan linjalle.

alla olevassa osoitteessa pääset tarkastelemaan KESU -asiakirjaa.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Kehittamis...

KESUn vuosikello ja valmistelu etenee siten että alkuvaiheessa pohditaan maakuntien ja ministeriöiden sekä VATT:n vuoropuhelussa miltä maakuntien työllisyys näyttää pitkällä aikavälillä, minkä jälkeen on mahdollista aloittaa opetushallituksen työnä laskentaprosessi (MITENNA) siitä miten nämä kehitysskenaariot muuntuvat koulutuspaikoiksi ja aloittavien opiskelijoiden määrällisiksi tavoitteiksi. Nykyisen KESUn kohdalla prosessin eteneminen mutkistui kun viime eduskuntavaalien jälkeen aloitettiin laajamittainen koulutuksen saneeraus Suomessa. 

Koulutussektorin leikkaukset olivat suunnittelun alkuvaiheessa noin 250 miljoonaa euroa. (vapaa sivistystyö 11 M€, yliopistot 27 M€, AMK -paketti 127 M€, ammatillinen koulutus 70 M€ ja lukiot noin 30 M€). Aika näyttää miten ne lopulta toteutuvat. KESUun ei vastoin maakuntien näkemyksiä otettu alueellisia aloituspaikkalukuja mukaan. Valtakunnan tasolla leikkaukset ovat alla olevan listan suuntaisia KESUn suunnitelmajaksolla 2011-2016

Suurimmat suhteelliset vähennykset vuoteen 2009 verrattuna:

- Viestintä- ja informaatiotieteet (-62,0%)
- Luonto- ja ympäristöala (-62,0%)
- Käsi- ja taideteollisuus (-47,8%)
- Tietojenkäsittely (-42,3%)
- Kauneudenhoitoala (-37,5%)
- Matkailuala (-37,1%)
- Tieto- ja tietoliikennetekniikka (-28,8%)
- Musiikki (-27,7%)
- Elintarvike- ja biotekniikka (-25,3%)
- Tekstiili- ja vaatetustekniikka (-20,8%)
- Vapaa-aika ja nuorisotyö (-20,2%)
- Sähkö- ja automaatiotekniikka (-16,9%)

Suurimmat lisäykset:

- Kone-, metalli- ja energiatekniikka (+26,8%)
- Sosiaali- ja terveysala, yhteiset (+26,7%)
- Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (+19,7%)
- Metsätalous (+19,5%)

KESU 2016 toimeenpano Keski-Pohjanmaalla

Käynnissä olevaa KESU -kautta ja sen toimeenpanoa on siis leimannut opetuksen aloituspaikkaleikkaukset ja valtion vaikea rahoitustilanne. Keväällä 2012 realisoitui uhkakuvat ammattikorkeakoulun osalta, kun aloituspaikkoja leikattiin yli sadalla. Aloituspaikkamäärä jäi leikkausten jälkeen noin 500 oppilaaseen. Tästä huolimatta esimerkiksi Sote -alan aloituspaikkamäärä voi lisääntyä parilla kymmenellä. Viime vaiheessa ammattikorkeakoulu Centria sai uuden toimiluvan ja toiminnan jatko maakunnassa näyttää turvatulta, vaikka paineita koulutuksen rakenteiden kehittämiseksi muun muassa toimintojen keskittämisen osalta on edelleen.

Keväällä 2013 vuorossa oli toisen asteen ammatillisen koulutuksen leikkauksista päättäminen. Alkuvaiheessa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja esitettiin leikattavaksi Keski-Pohjanmaan osalta peräti 27 % vuosina 2014-2016. Neuvottelujen ja kevään edetessä leikkuri putosi ensin noin 14 % tasolle, ja lopulta kesäkuun 2013 päätösten myötä 7 %:n tietämiin.

Koulutuksen ohjauksessa operoidaan pääasiassa kokonaisopiskelijamäärällä, joten koulutuksen järjestäjällä on valta päättää millä aloilla koulutus kulloinkin järjestetään.Muut koulutusmuodot voivat täydentää kokonaisuutta, mutta kun budjettileikkaustrendi kulkee läpi hallintorajojen ja samat leikkaussuunnitelmat ovat kohdistuneet muun muassa työvoimapoliittiseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, niin tilanne on hankala.

Vaikka tuntuukin hieman oudolta että koulutuksen alalta viedään resursseja nyt kun sitä pitäisi kehittää, niin pienenevät 16-21 -vuotiaiden ikäryhmät lähivuosina ovat yksi perustelu valitulle tielle.

(yllä olevia kappaleita julkaistu myös teoksessa: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys, työryhmän raportti, 2013)