6.03.2024
Keski-Pohjanmaan järjestöjen pyöreä pöytä 15.2.2024
Keski-Pohjanmaan järjestöjen pyöreä pöytä kokoontui Kälviän Jokikylätalolla yhdennentoista kerran 15.2.2024 teemalla kumppanuus. Pyöreä pöytä on vakiintunut maakunnalliseksi järjestöjen ja kansalaisvaikuttamisen vuosikokoukseksi. Maakunnassamme toimii tällä hetkellä noin 1500 aktiivisesti toimivaa rekisteröitynyttä yhdistystä, joilla on suuri merkitys lisättäessä ja vahvistettaessa keskipohjalaista hyvinvointia, osallisuutta sekä sitoutuneisuutta maakuntamme yhteiseen kehittämiseen.
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Jyrki Kaiposelta sekä aluevaltuutettu Timo Sillanpäältä. Keski-Pohjanmaan järjestöjen työryhmä palkitsi Vuoden 2023 järjestötekona Mopomiitin, joka järjestettiin 13.5.2023 Kälviällä, Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran Jonna Kastell-Klapurin koordinoimana. Suomen 4H-liitto jakoi presidentin myöntämän kunniamerkin juuri eläköityneelle Halsuan 4H-toiminnanjohtajalle Timo Marjusaarelle. Marko Kivelä ja Marjatta Kettula tarjoilivat maistiasia Yhteinen sävel- näytelmästä, joka pureutui osuvasti keskipohjalaisille ajankohtaisiin teemoihin.
Illan aikana jakauduttiin työryhmiin keskustelemaan järjestökentän ajankohtaisista teemoista. Kosti Ry:n edustajien vetämän keskusteluosion teemoja olivat digitalisaatio, monikulttuurisuus, rahoitusmahdollisuudet sekä nuorten mukaan saaminen järjestötoimintaan. Pyöreässä pöydässä käydyt keskustelut ovat pohjana tälle julkilausumalle.
Keski-Pohjanmaan järjestöjen pyöreän pöydän julkilausuma
Digitalisaatio
Järjestöjen ja yhdistysten digiosaamisen taidot ovat vaihtelevia, mutta myös tarpeet digitalisaatiolle eri yhdistyksissä vaihtelevat. Yhdistysten digitalisaation kehityksen esteenä ovat tällä hetkellä esimerkiksi puutteelliset digitaidot, rahoituksen puute ja monissa yhdistyksissä digiosaaminen henkilöityy yhteen osaajaan. Digitalisaation hyödyntämisen muotoja ovat esimerkiksi sosiaalinen media, omat nettisivut, Whatsapp-ryhmät ja erilaiset varausjärjestelmät. Digiopastusta ja –koulutusta kaivataan erilaisten digitaalisten laitteiden käyttöopastuksesta lähtien aina siihen, kuinka päästä alkuun omien nettisivujen kanssa. Vertaistukea tarvitaan alkuun pääsemiseen: mikä kanava on yhdistyksen toimintaan sopiva ja kuinka monta kanavaa on tarpeellista hyödyntää? Nettisivuissa koetaan tärkeäksi saavutettavuusasiat.
Työryhmissä pohdittiin ratkaisuja digihaasteisiin: voisiko yhdistyksissä olla oma digivastaava tai voisiko digiosaajia hyödyntää yhdistyksissä ns. digijelppareina? Keskusteluissa koettiin vahvasti, että digimyönteisyyttä tulisi lisätä. Osa kokee digitalisaation tarpeettomana tai jopa uhkana syrjäyttämässä kasvokkaista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä. Toisaalta digitalisaatio koettiin myös mahdollistajana esimerkiksi yhdistystoimintaan osallistumisessa.
Rahoitusmahdollisuudet
Keskusteluissa pohdittiin rahoituksen ja digitalisaation yhteyttä - esimerkiksi jotkut rahoittajat vaativat hakijalta digitaalista näkyvyyttä ja joitakin rahoituksia voi hakea vain verkossa. Työryhmissä unelmoitiin: mitä tehtäisiin, jos rahaa olisi käytössä rajattomasti? Osallistujat haaveilivat yhdistysten talosta, jossa toimijat voisivat kokoontua yhteen. Myös työvoiman palkkaamisesta haaveiltiin esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin. Rahoituksen avulla haluttaisiin kehittää omaa toimintaa eteenpäin, korjata ja parantaa vanhaa. Työryhmät kokosivat yhteen rahoituskanavia yhdistyksille: Stea, säätiöt, MSL, kaupungit, Leader, Ely, Avi, kulttuurirahasto, yritykset sekä yleiset lahjoitukset. Yhdistykset kaipaavat lisää tietoa rahoitushauista ja tukea hakemiseen. Toiveissa on rahoitusinfo, joka keskittyisi vain yhdistyksille tarkoitettuihin rahoituksiin. Näissä infoissa saataisiin tietoa rahoituksista ja toimijat voisivat yhdessä ideoida tulevaa. Yhdistykset kokevat, että kuntien, Soiten, maakunnan, valtion, seurakunnan, rahoittajien ja järjestöjen tulisi kaikkien tiivistää yhteistyötään rahoitusmahdollisuuksien kirkastamiseksi ja mahdollisimman monen yhdistyksen saavuttamiseksi.
Monikulttuurisuus yhdistyksissä
Keski-Pohjanmaan järjestöillä ja yhdistyksillä on kansainvälistä toimintaa ja monikulttuurisuus näkyy usean järjestön arjessa. Kansainvälisissä hankkeissa ollaan mukana esimerkiksi Leaderin eurooppalaisissa verkostoissa. On huomattu, että oppimista kulttuureista tapahtuu kahdensuuntaisesti, mutta monikulttuurista osaamista ja ennakkoluulottomuutta tarvitaan vielä lisää. Tunnistetaan, että Keski-Pohjanmaa on hyvin kansainvälinen maakunta, mikä tulisi ottaa enemmän huomioon järjestökentällä.
Nuoret mukaan yhdistystoimintaan
Järjestötoimijat toivoisivat nuorten olevan enemmän mukana toiminnoissaan. Nuorten mukaan saamisen haasteiksi on koettu sitoutuminen ja yhdistysbyrokratian jäykkyys. Näihin haasteisiin voisi vastata esimerkiksi pop up- tai jaksottaisen toiminnan mahdollistamisena. Tuleville sukupolville voidaan myös siirtää perintönä tekemisen mallia: otetaan nuoria mukaan toimintaan, kasvatetaan yhdistystoimintaan ja yhteisvastuullisuuteen. Tarjotaan nuorille merkityksellisyyden kokemuksia luottamalla heihin ja antamalla heille vastuuta. Yhdistystoiminnan keskiössä tulisi olla ylisukupolvisuus ja yhteisöllisyys. Yhdistykset aidosti tarvitsevat nuorten tukea ja ideoita, joihin olisi hyvä lähteä mukaan kannustaen ja tukien mieli avoimena. Yhdistyksissä tarvitaan hieman tahtoa uudistua ja tilan antamista sekä rohkeutta muutokseen. Nuorten osallistamista voidaan edistää esimerkiksi oppilaitosyhteistyön ja järjestöjen välisen yhteistyön avulla.
Tapahtuman teemana oli kumppanuus ja tämä teema toimi myös läpileikkaavana aiheena kaikissa keskusteluissa. Moneen tässä julkilausumassa mainittuun haasteeseen on helpompi vastata yhdessä. Sekä yhdistysten välinen- että laajempikin eri sektoreiden välinen yhteistyö koettiin arvokkaana tukena ja mahdollistajana.
Kälviän Jokikylätalolla 15.2.2024
Keskipohjalaiset järjestöt ja kansalaistoimijat
