Tulevaisuuden ylimaakunnallinen Päärata 2060-strategia
Keski-Pohjanmaan liitto oli ylimaakunnallisen Pääratastrategia 2060 valmistelussa mukana aktiivisesti. Pääratastrategia 2060 luo strategisia suuntaviivoja maakunnan saavutettavuuden, elinvoiman ja kilpailukyvyn teemoihin pitkälle tulevaisuuteen. Päärata kulkee Kokkolan kautta ja on osa Suomen tärkeintä etelä–pohjoissuuntaista liikennekäytävää, joka yhdistää valtaosan kasvukeskuksista, satamista ja teollisuudesta sekä kytkee alueen osaksi eurooppalaista TEN‑T-verkkoa. Toimiva ja kehittyvä päärata mahdollistaa sujuvat henkilökuljetukset, tehokkaat vientikuljetukset sekä huoltovarmuuden kaikissa olosuhteissa.
Pääradan vaikutuspiirissä esiintyy saavutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat tärkeitä Keski-Pohjanmaan yrityksille, satamatoiminnoille ja työssäkäyntialueiden kehitykselle. Samalla raideliikenteen kasvava kysyntä ja tarve ilmastokestäville kuljetusratkaisuille korostavat investointien kasvua radanvarren vaikutusalueella, sillä nykyinen kapasiteetti ja yksiraiteiset osuudet rajoittavat kehityspotentiaalia radan eteläisillä osuuksilla. Pääradan välityskykyä parantavat tulevaisuudessa kolmeraiteiset osuudet ja riittävä määrä junien kohtaamispaikkoja.
Pääratastrategia 2060 esiteltiin 11.5.2026 maakuntahallituksen kokouksessa ja se merkittiin tiedoksi.
Tästä pääset tutustumaan Päärata 2060-strategiaan.
Raideliikenne on yksi elementti alueellista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa
Keski-Pohjanmaan läpi kulkee vilkas Päärata Oulu-Tampere välillä. Nykyinen valtiolähtöinen kaukojuna ja yöjunaliikenne pysähtyy Kokkolan päärautatieasemalla ja Kannuksen asemalla maakunnan alueella. Päärata tukee maakunnan huoltovarmuutta ja kaksikäyttöistä liikennejärjestelmää. Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu Päärata-työryhmän toimintaan ja ylimaakunnallisen pitkänajan visiotyöhön. Raideliikenteen tulevaisuudelle on tärkeää pullonkaulojen poistaminen, joka hidastaa junien keskinopeuksia raideliikennekäytävässä, radan rahoitustason varmistaminen perusraideväylän pitoon ja mahdolliset kaksoisraiteet, jotka tukevat Kokkolan sataman konttiliikenteen volyymien kasvua, sotilaallisia kuljetuksia, merilogistiikkaa, lastausteknologioiden kehitystä ja jalostettujen tuotteiden sekä raaka-aineiden vientiä maailmalle.
Kokkolan satama tukee maakunnan tuonnin huoltovarmuutta ja kaksikäyttöisyyttä. Raideliikenteen kehittäminen tukee liikenteen puhdasta siirtymää ja tiivistä yhdyskuntarakennetta asemaseuduilla. Keski-Pohjanmaan teollisille investoinneille on tärkeää teollisten sivuhaarojen tulevaisuuden kehittäminen sekä Iisalmi-Ylivieska radan välityskyvyn parantaminen, sähköistäminen ja suurnopeuksia tukeva ratageometrian varmistaminen, jotta Keski-Pohjanmaan metsäteollisuuden, kaivannaisteollisuuden, kemianteollisuuden ja konepajateollisuuden tavaravirrat kulkevat kustannustehokkaasti, liikenneturvallisesti ja ekologisesti raiteita pitkin.
Rambollin valmistelema Raideliikenteen työssäkäyntialueen volyymiselvitys vuonna 2023
Keski-Pohjanmaan liitto tilasi keväällä 2023 Ramboll Finland:lta raideliikenteen työssäkäyntialueen volyymiselvityksen, jossa tavoitteena oli muodostaa maakunnan arkiliikkumisen tilannekuva ja määrittää raideliikenteen kysyntäpotentiaali Ylivieska – Seinäjoki -liikennekäytävässä. Matka-analyysit perustuvat Telia Crowd Insight -dataan. Matka-aineistona 9/2022 kaikki määritellyltä alueelta lähteneet matkat, keskimääräinen arkivuorokausi tunti- ja postinumeroaluetarkkuudessa.
Keski-Pohjanmaan liikkumisen kokonaiskuvassa arkiliikkumisesta 94 % on maakunnan sisäisiä matkoja. Työssäkäynnistä 90 % suuntautuu maakunnan sisälle. Henkilöauton osuus matkoista on yli 70 %. Maakunnan sisäisissä matkoissa on valtaosa (92 %) kuntien sisäisiä matkoja. Korkein sisäisten matkojen osuus on Kokkolassa ja Perhossa. Kokkolan sisäiset matkat ovat noin 80 % maakunnan kuntien kaikista matkoista. Ylikunnallisia matkoja tehdään eniten Kannuksen ja Kokkolan välillä (noin 1000 matkaa/vrk), jossa on eniten joukkoliikenteen kysyntäpotentiaalia.
Raideliikennekäytävässä, Ylivieska – Seinäjoki, tehdään 425 000 matkaa, valtaosin käytävän sisällä. Maakunnan ulkopuolelle Pohjanmaan maakuntaan tehdään 6000 matkaa ja Etelä-Pohjanmaalle 4000 matkaa. Keski-Pohjanmaan kannalta korostuvat Kokkola-Kannus-Ylivieska ja Kokkola – Pedersöre. Raideliikenteen potentiaalia tunnistetaan olevan noin 4500 henkilöautomatkaa/vrk (2 % kaikista ha-matkoista käytävässä). Jos potentiaali saadaan realisoitumaan raideliikennematkoiksi esimerkiksi liityntäpysäköintiä ja/tai hinnoittelua kehittämällä tästä aiheutuva päästövähenemä olisi noin 10 kilotonnia vuodessa. Junaliikenteen aikataulut eivät iltapäivällä palvele parhaalla tavalla työssäkäyntiä. Akuutti tarve (junapysähdyksellä) yhteys Kokkolasta klo 16 Kannuksen ja Pännäisten suuntiin.
Lue tiivistelmä työssäkäyntialueen volyymiselvityksestä tästä.
Ensimmäinen volyymiselvitys toimi kesällä 2025 valmistuneen AKKE-rahoitteisen Ylivieska-Kokkola-Seinäjoki lähijunaliikenteen käynnistämisen esiselvityksenä. Pääset tutustumaan tästä uusimpaan selvitykseen.
