Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmat eli Interreg-ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa, ja niitä osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Lisäksi EU-erillisohjelmien rahoituksia haetaan ja myönnetään suoraan EU-komissiosta ja sen alaisista virastoista.
Lisätietoa Interreg-rahoitushauista kansainvälisten asioiden suunnittelija Tiina Paavolalta.
Interreg-ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää rajaseutujen kehittämistä, valtioiden välistä, laajempia alueita kattavaa yhteistyötä sekä koko EU:n kattavaa alueiden välistä yhteistyötä. Ohjelmakaudella 2021–2027 Keski-Pohjanmaa kuuluu seuraavien Interreg-ohjelmien ohjelma-alueeseen: Interreg Aurora, Interreg Itämeren alue (Baltic Sea Region, BSR), Interreg Pohjoinen periferia ja Arktis (Northern Periphery and Arctic, NPA) sekä Interreg Europe. Lisäksi koko Suomi osallistuu Interreg-ohjelmia tukevaan INTERACT-ohjelmaan, kaupunkiyhteistyötä tukevaan URBACT-ohjelmaan sekä ESPON-tutkimusohjelmaan.
Interreg Aurora
Aurora-ohjelman neljä toimintalinjaa ovat älykäs ja kestävä kasvu; vihreä ja kestävä siirtymä; koulutus, kulttuuri ja kestävä matkailu; sekä yhteistyön hallinnoinnin parantaminen. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta sekä saamelaisalueet. Suomen maakunnista ohjelma-alueeseen kuuluvat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaa. Hankkeessa tulee olla mukana kumppaneita vähintään kahdesta maasta. EU-maista tuleville hankekumppaneille tukiprosentti on korkeintaan 65 prosenttia, minkä lisäksi suomalaisten kumppaneiden on mahdollista hakea kansallista vastinrahoitusta Lapin liitosta. Rahoitusta voivat hakea erityyppiset toimijat julkisista organisaatioista yrityksiin ja järjestöihin.
Interreg Pohjoinen periferia ja Arktinen (Northern Periphery and Arctic, NPA)
NPA-ohjelman toimintalinjat ovat innovaatiokapasiteetin vahvistaminen, valmiuksien kehittäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja resurssitehokkuudessa sekä yhteistyövalmiuksien parantaminen. Ohjelmaan osallistuu alueita Suomesta, Ruotsista, Irlannista ja Norjasta sekä kokonaisuudessaan Islanti, Färsaaret ja Grönlanti. Alueita yhdistävät maantieteelliset erityispiirteet kuten harva asutus ja syrjäisyys EU:n talouskeskuksista, jotka muodostavat perusteen koko alueen yhteistyölle. Hankkeessa tulee olla mukana kumppaneita vähintään kolmesta maasta. Tukiprosentti hankkeille on enintään 65 prosenttia, minkä lisäksi suomalaiset tuensaajat voivat hakea kansallista vastinrahoitusta Lapin liitosta. Hankkeisiin voivat osallistua sekä julkiset että yksityiset toimijat.
Interreg Itämeren alue (Baltic Sea Region)
Ohjelman neljä toimintalinjaa kaudella 2021–2027 ovat innovatiivinen yhteiskunta, vesiviisas yhteiskunta, hiilineutraali yhteiskunta sekä yhteistyön hallinnointi. Ohjelma-alueeseen kuuluu kahdeksan EU-maata Itämeren alueelta sekä Norja. Hanketyyppejä on neljä: tavalliset yhteistyö- ja kehittämishankkeet, pienet yhteistyö- ja kehittämishankkeet, projektialustat ja EU:n Itämeren alueen strategian hallinnoinnin tukeminen. Tavallisissa ja pienissä hankkeissa vaatimuksena on vähintään kolme hankekumppania kolmesta eri ohjelmamaasta. Myönnettävä rahoitus on korkeintaan 80 prosenttia, ja suomalaiset toimijat voivat hakea myös kansallista vastinrahoitusta Uudenmaan liitosta. Rahoitusta voivat hakea julkisten toimijoiden lisäksi muun muassa yritykset ja järjestöt.
Interreg Europe
Ohjelma tukee eurooppalaisten alueiden välisiä yhteistyöhankkeita, ja sen päätavoitteena on parantaa aluekehityspolitiikkaa sekä sen toimeenpanoa kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen ja valmiuksien kehittämisen avulla. Muista Interreg-ohjelmista poiketen Interreg Europe on suunnattu pääasiassa aluekehityspolitiikasta vastaaville viranomaisille. Ohjelma-alueeseen kuuluvat kaikki EU-jäsenmaat sekä Norja ja Sveitsi. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus on korkeintaan 80 prosenttia, minkä lisäksi suomalaisten hankekumppaneiden on mahdollista hakea kansallista vastinrahoitusta Lapin liitosta. Rahoitusta voivat hakea paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset ja yksityiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
EU-erillisohjelmiksi tai EU-suorarahoitukseksi kutsutaan rahoitusohjelmia, joissa hankerahoitusta haetaan ja se myönnetään pääsääntöisesti Euroopan komissiosta tai sen alaisista virastoista. Avautuvat haut julkaistaan komission Funding & Tender Opportunities -portaalissa. Alla on kuvattu lyhyesti muutamia keskeisimpiä ohjelmia.
Horisontti Eurooppa
Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, jonka budjetti vuosille 2021–2027 on noin 95,5 miljardia euroa. Ohjelma rakentuu neljästä osasta: huipputason tiede; globaalit haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky; innovatiivinen Eurooppa; sekä osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) vahvistaminen. Ohjelman kautta EU rahoittaa mm. tutkijoiden huippututkimusta, koulutusta ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä yritysten tuotekehitystä, innovaatioiden skaalausta ja kansainvälistä kasvua. Horisontti Eurooppa -ohjelman pilarin 3, innovatiivinen Eurooppa, alaiset Euroopan innovaationeuvosto (European Innovation Council, EIC) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia myös yrityksille.
Esimerkiksi EIC tarjoaa rahoitusta tutkimustulosten kaupallistamiseen ja skaalaukseen, uusien teknologioiden kehittämiseen sekä pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. EIC:n Accelerator-välineen kautta startup- ja pk-yritykset voivat saada rahoitusta vaikutuksiltaan merkittävien innovaatioiden kehittämiseen ja skaalaukseen. Tuettavilla innovaatioilla tulisi olla potentiaalia luoda uusia markkinoita tai uudelleen muokata nykyisiä markkinoita. Avustusmuotoiseen rahoitukseen on mahdollista yhdistää pääomamuotoista rahoitusta.
EIT puolestaan pyrkii vahvistamaan eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä edistämällä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen integroitumista. Se tukee laajojen eurooppalaisten kumppanuuksien, nk. osaamis- ja innovointiyhteisöjen (Knowledge and Innovation Communities, KIC), syntymistä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välille. KIC-yhteisöillä on merkittävä rooli yrittäjyyden osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämisessä sekä uuden yritystoiminnan hautomona.
Digitaalinen Eurooppa
Ohjelman tarkoituksena on tukea digitaalisten valmiuksien kehittämiseen ja teknologian laajempaan käyttöönottoon liittyviä toimia. Ohjelman viisi keskeistä teemaa ovat suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus, edistyneet digitaaliset taidot sekä digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteen toimivuus. Ohjelmasta rahoitetaan myös eurooppalaisten digitaalisten innovaatiohubien (European Digital Innovation Hubs, EDIH) eli digitaali-innovointikeskittymien toimintaa. Hubit toimivat digi-investointeja ja erityisesti pk-yritysten digitalisaatiota tukevina palvelukeskuksina. Euroopan komissio on valinnut Suomesta neljä EDIH-organisaatiota – yksi valituista on Robocoast EDIH, jonka konsortiossa ovat mukana Centria-ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF)
CEF tarjoaa rahoitusta liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kohderyhmää ovat energia-, liikenne- ja tietoliikenneverkkojen omistajat ja kehittäjät. Hankkeilla edistetään esimerkiksi puhtaampia liikennemuotoja ja nopeampia laajakaistayhteyksiä sekä helpotetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Hankkeiden valinnassa painotetaan eurooppalaista lisäarvoa tuovia hankkeita ja puuttuvien yhteyksien rakentamista.
Innovaatiorahasto
EU:n innovaatiorahasto rahoittaa puhtaiden teknologioiden ja päästöjä vähentävien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja EU:n globaalin kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Innovaatiorahasto keskittyy erittäin innovatiivisiin teknologioihin ja eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin suuriin lippulaivahankkeisiin. Päästöjä vähentäviä investointihankkeita rahoitetaan seuraavilla aloilla: innovatiiviset vähähiiliset teknologiat ja prosessit, hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, hiilensidontaratkaisut, innovatiiviset uusiutuvan energian ratkaisut ja energian varastointi. Tuki kattaa korkeintaan 60 prosenttia investoinnin pääomakustannuksista. Hakijoita voivat olla yksittäiset pk- tai suuryritykset tai konsortiot.
Erasmus+
Erasmus+ on EU:n koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma. Se tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja muille organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa. Vuosina 2021–2027 ohjelman painopisteitä ovat osallisuus, vihreys ja digitaalisuus. Yhtenä ohjelman tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta.
Luova Eurooppa
Ohjelmasta tuetaan hankkeita muun muassa musiikin, kulttuuriperinnön, esittävien taiteiden ja kirjallisuuden aloilla sekä audiovisuaalialalla. Ohjelma sisältää lisäksi liikkuvuusohjelman, joka tarjoaa kulttuurialan ammattilaisille, taiteilijoille ja luovan työn tekijöille mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin tai lähteä ulkomaille kehittämään ammatillista osaamistaan.
Euroopan solidaarisuusjoukot
Ohjelma rahoittaa muun muassa vapaaehtoistoimintaa, nuorten omia solidaarisuushankkeita sekä humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoja. Toimintaan voivat osallistua 18–30-vuotiaat nuoret ja organisaatiot, jotka haluavat toimia solidaarisemman yhteiskunnan hyväksi. Hankkeisiin voivat hakea avustusta Euroopan solidaarisuusjoukoista sekä julkiset että yksityiset organisaatiot, joiden toiminta sopii ohjelman tavoitteisiin ja arvoihin. Rahoitusta voidaan myöntää vain voittoa tavoittelemattomiin toimintoihin.
LIFE
EU:n ympäristöön, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin keskittyvä LIFE-ohjelma rahoittaa ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen sekä puhtaaseen energiaan siirtymiseen liittyviä hankkeita. Rahoitettavat hankkeet keskittyvät usein uusien teknologioiden ja käytäntöjen pilotointiin tai demonstrointiin. Perinteisissä LIFE-hankkeissa EU-rahoitus on tyypillisesti 60 prosenttia, luontohankkeissa rahoitusprosentti voi olla 75 ja puhtaaseen energiaan siirtymiseen liittyvissä hankkeissa jopa 95 prosenttia.
