21.01.2026
Lähijunaliikenteen kannattavuudesta
Lähijunaliikenteen kannattavuus vaatisi mittavien suurinvestointien jalkautumista, rahoitusta, raideinfran kehittämistä ja raidevolyymimäärien kasvua Keski-Pohjanmaalla
”Henkilöliikenteen nykytilassa VR operoi kauko- ja yöjunaliikennettä. Kaukojunaliikenne on markkinaehtoista, kun taas yöjunaliikenne on liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ostoliikennettä, jonka sopimus ulottuu vuoteen 2030.”
Keski-Pohjanmaan alueellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuussa 2025 vuosille 2026–2030. Alueellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma huomioi valtakunnallisen Liikenne 12-suunnitelman liikenteen isoon kuvaan vaikuttuvat strategiset kehitysvisiot ja ylimaakunnalliset tavoitteet. Alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoitus on huomioida liikennejärjestelmän tulevaisuuden kehitystrendit, elinkeinoelämän saavutettavuuden muutokset ja maanpuolustuksellisen toimintaympäristön ja rahoituksen jakoperiaatteiden muutokset.
Keski-Pohjanmaalla realistinen aikajänne lähijunaliikenteen toteutumiselle saattaisi olla ja mikäli pääradan volyymit kasvavat vasta 2030–2040-luvuilla. Tämä sen vuoksi, että valtion toimeenpanema kilpailutus sekä investointipäätösten suunnittelu ja radanvarren kuntien maksusitoutumiset ja rahoituksen priorisointi Keski-Pohjanmaalle vievät aikaa.
Keski-Pohjanmaan investointien edistyminen ja toteutuminen lisää työmatkapendelöintiä. Raideliikenteessä tapahtuva lisäys luo uusia mahdollisuuksia lähijunaliikenteen avautumiseksi. Muualla Suomessa toteutettu lähijunaliikenne on ollut tähän asti valtioehtoista ostoliikennettä. Uudistuva rahoitusmalli vaatii valtion ja kuntien yhteistyötä. Raideinfran kehittämissä ja potentiaalisessa matkustajajunaliikenteessä tarvitaan radanvarren kuntien yhteistä tahtotilaa, jotta hitaat ja arvokkaat raideratahankkeet toteutuvat saavutettavuuden edistämiseksi.
Esimerkki onnistuneesta lähijunaliikenteen vaikuttamistyöstä ja valtio-kuntayhteistyön järjestelyistä on Rauman lähijunaliikenne. Hallitus ohjasi 2,5 miljoonaa € vuosittain henkilöjunaliikenteen avaamiseen ja kaupunki investoi seisakkeeseen 1 miljoonaa €. Lipputulojen arvioksi esitetään korkeintaan 1 miljoonaa vuosittain. Lähijunaliikenteen käynnistäminen niukkoina taloussuhteen aikana vaatii, että kuntien panostus on välttämätöntä ja taloudellisesti raideverkkoon, asemapaikkojen infrastruktuurin kehittämiseen. Raideliikenteen merkitys kasvaa kestävän liikkumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Raideinfran toimivuuteen vaikuttaa matkustajaliikenteen, moderni junakalusto ja rahtiliikenteen nopeuden nostaminen pohjalaismaakuntien raidekäytävässä sekä mahdolliset uudet raidehaarat teollisuuslaitoksiin ja satamiin pääradalta. Esimerkki onnistuneesta pääradan visiointityöstä on Keski-Pohjanmaan liiton aktiivisuus pääratatyöryhmän työpajoihin osallistumisesta ja vaikuttamisesta.
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa todettiin, että lähijunaliikenne herättää kunnissa vilkasta keskustelua ja kiinnostusta. Keski-Pohjanmaan kunnat ja radanvarsikaupungit kokevat lähijunaliikenteen puhdasta liikkumista edistävänä vaihtoehtona. Haasteena on kuntatalouden tiukentuminen, jolloin kalliisiin raideinfrahankkeisiin ja hintavaa operointiin ei uskalleta sitoutua nykyisessä tilannekuvassa. Maakunnan radanvarsikunnat ja kaupungit näkevät tärkeänä, että nykyinen kaukojunaliikenne toimii asemapaikoilla. Volyymien kasvaessa lähijunaliikenteen kuntakohtaisia maksuosuuksia on tärkeää tarkentaa mahdollisilla jatkoselvityksillä. Lähijunaliikenne lisää liikenneturvallisuutta, opiskelijoiden kohtuuhintaista liikkuvuutta sekä lisää yritysten asemaseutujen kehittämisen painoarvoa. Joukkoliikenteen käyttäjäystävällisyyttä tukevat sujuvat ja toimivat matkaketjut. Pääradan rooli Kokkolan sataman välityskyvyn parantamisessa, Kruunuportin teollisuusalueen laajentamisen saavutettavuudessa ja sotilaskaluston liikkuvuudessa on keskeinen Keski-Pohjanmaalle. Tulevaisuuden raideliikenteen kehitystrendejä ovat huoltovarmuutta ja Pohjoismaista saavutettavuutta tukeva eurooppalainen raideyhteys Tornio-Haaparanta välillä ja raideyhteyksien vahvistaminen Euroopan laajuisessa TEN-T-ydinverkossa. Kohtuuhintaiset junalipputuotteet saattavat lisätä uusia pendelöijiä ja tiivistää asemaseutujen yhdyskuntarakennetta.
Kuva on selvityksen tiivistelmän kansilehdestä, Rambollin materiaalipankki.
Blogin kirjoittaja on Johannes Turunen, Keski-Pohjanmaan liiton liikennejärjestelmäsuunnittelija, puh. 040 524 2066, johannes.turunen@keski-pohjanmaa.fi.
Linkki: Keski-Pohjanmaan alueellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma